Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Suomi on tuonut Natossa esille, kuinka puolustusta tulisi integroida yhteen Naton kanssa. Pohjoismaiden tulisi toimia jatkossa Norfolkin johtoportaan alla, jonka alle puolestaan perustettaisiin maa-, meri- ja ilmavoimien alaesikuntia.
Suomi on Häkkäsen mukaan kertonut Natolle halukkuudestaan maavoimien alaesikuntaan.
– Tarkoitus on, että Washingtonin kokouksessa saadaan sitten tämä uusi komentorakenne päätettyä varmaksi, Häkkänen sanoi.
Naton huippukokous järjestetään Washingtonissa heinäkuussa.
Häkkänen kertoi asiasta tiedotustilaisuudessa Nato-maiden puolustusministerien kokouksen jälkeen torstaina. Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson puolestaan vahvisti kokouksen jälkeen, että Ruotsi on yhä kiinnostunut merivoimien mahdollisesta alaesikunnasta Itämerellä.
Ruotsi odottaa yhä ratifiointia Nato-jäsenyydelleen Unkarilta.
Ei monikansallisia taisteluosastoja
Nato on vastannut Venäjän uhkaan liittokunnan itäisissä osissa muodostamalla kahdeksan monikansallista taisteluosastoa. Näitä osastoja kutsutaan eteentyönnetyiksi joukoiksi.
Tällaisia taisteluosastoja on Bulgariassa, Puolassa, Romaniassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Baltian maissa.
Häkkäsen mukaan Suomella ei ole lähtökohtaisesti tarvetta Naton pysyviin eteentyönnettyihin taisteluosastoihin. Suomella tulisi silti olla esikuntatoiminnot tällaisten järjestämiseksi tarvittaessa nopeasti sekä jatkuvat harjoitukset sopiville joukoille, Häkkänen sanoi.
– Suomen osalta me olemme arvioineet, että meillä vahva kansallinen maanpuolustus on riittävä pidäke, hän lisäsi.
Häkkäsen mukaan nopealle reagoinnille on kuitenkin rakennettava mahdollisuus.
Hän lisää, että Suomi olisi valmis tarjoamaan pohjoisessa tilanne- ja tiedustelutiedon järjestämisessä osaamistaan ja kyvykkyyksiään. Käytännössä kyse olisi uskottavan tilannekuvan, tiedontuottamisen ja reagointikyvyn rakentaminen pohjoiseen.
– Jos Nato tekee tässä jonkinlaisen esityksen, niin Suomi on valmis tarjoamaan tähän omia tiloja, toimintoja ja muita, Häkkänen sanoi.
Britannialta aloitteita
Puolustusministerien kokouksessa käsiteltiin Naton pelotteen ja puolustuksen lisäksi lännen puolustusteollisuuden kapasiteettia ja Ukrainan tilannetta.
Kokouksen alla republikaanien presidenttiehdokkuutta Yhdysvalloissa tavoitteleva Donald Trump sanoi, että hän kannustaisi Venäjää tekemään mitä tahansa puolustusmenotavoitetta laiminlyöville Yhdysvaltojen liittolaismaille. Tämä sähköisti keskustelun Naton taakanjaosta.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi alkujaan 18 Nato-maan pääsevän tänä vuonna tavoitteeseen kahden prosentin puolustusmenoista suhteessa bruttokansantuotteeseen. Luku nousi kokouksen mittaan vielä yhdellä maalla, minkä lisäksi Ruotsista tulisi jäsenyyden saamisen jälkeen 20. tavoitteeseen yltänyt maa.
Britannia kertoi kokouksen aikana ryhtyvänsä johtamaan Latvian kanssa koalitiota, jonka tavoitteena on saada tuhansia lennokkeja Ukrainalle. Lisäksi Britannia kertoi yhteensä kahdesta ohjus- ja ammushankinnan aloitteesta, joihin osallistuu 15 maata.
Myös Suomi on mukana Britannian ohjus- ja ammusaloitteissa, mutta Häkkänen ei vielä vannonut tämän muuttuvan Suomen osalta konkreettisiksi sopimuksiksi.
– Me haluamme olla tukemassa tätä hanketta, mutta meillä on myös omaa tuotantokyvykkyyttä paljon, hän sanoi.
