Valtio-omistaja haki kituneeseen puolustusteollisuuteen uutta puhtia yhdistämällä 1997 viisi alan yritystä Patria-konserniksi. Senkin jälkeen tie on ollut ohdakkeinen. Konsernin saama jättitilaus Puolasta onkin enemmän kuin Suomeen saatu suurin puolustusvälinekauppa. Se ei ole lopullinen pelastusrengas, mutta parantaa mahdollisuuksia pitää suomalainen puolustusteollisuus hengissä.
Patria sai Puolasta 690 panssariajoneuvon tilauksen, jonka kokonaisarvo on noin 1,3 miljardia euroa. Kauppa on tärkeä päänavaus, sillä Puolan ohella myös monet muut harkitsevat samantyyppisten AMV-vaunujen ostoa. Naton laajentuminen tietää, että tulevien jäsenten on modernisoitava puolustuskalustoaan. Sekin tietää Patrialle mahdollisuuksia.
Taustalla kulkee isompiakin kehityskulkuja. Suomi on viime vuodet hakenut aktiivisesti yhteyksiä eurooppalaiseen puolustusteollisuuteen. Yksi tärkeä askel oli pääsy Länsi-Euroopan aseteollisuusryhmän WEAG:n täysjäseneksi marraskuussa 2000. Puolustusministeritasolla kokoontuvan ryhmän jäsenyys avaa ovia Naton puolustusmateriaalihankkeisiin.
Toinen suuri liikahdus nähtiin, kun Länsi-Euroopan puolustus- ja ilmailualan yhteenliittymä EADS tuli Patrian omistajaksi yli neljänneksen siivulla. Kumppanuudella voi olla hyvinkin suuri merkitys, kun Suomi tekee lähivuosina ratkaisuja, valitaanko maavoimien uudeksi pääasejärjestelmäksi taisteluhelikopterit vai edelleen panssarikalusto. Valinta on määrä tehdä uuden puolustusselonteon yhteydessä.
Kolmas suuri puolustusteollinen siirto on vielä toteutumatta. Suomi on kiinnostunut pääsemään osille Yhdysvaltain lähinnä Nato-maille myöntämistä puolustusteollisuuskaupan eduista ns. DTSI:n (Defense Trade Security Initiative) kautta. DTSI-listalle otettava valtio vapautuu monista Yhdysvaltain asettamista puolustusalan vientirajoituksista ja pääsee paremmin kilpailemaan Yhdysvaltain omista puolustustarvikehankinnoista. Ruotsi hyväksyttiin DTSI-listalle jo toissa kesänä.
paakirjoitus@kaleva.fi