Puolen Suomen puhelut Ouluun

Oulu Oulussa vastataan ensi tiistaista alkaen puolen Suomen hätäpuheluihin, kun Pohjois-Pohjanmaalta, Lapista ja Kainuusta tulevat hätäpuhe

Oulun hätäkeskuksen tuleva alue on ensimmäinen, jossa siirrytään uuteen toimintamalliin. Vuoden aikana tehdyillä valmisteluilla on pyritty varmistamaan, että hätänumeroon soittaville muutos ei näkyisi mitenkään, sanoo Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.
Oulun hätäkeskuksen tuleva alue on ensimmäinen, jossa siirrytään uuteen toimintamalliin. Vuoden aikana tehdyillä valmisteluilla on pyritty varmistamaan, että hätänumeroon soittaville muutos ei näkyisi mitenkään, sanoo Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.

Oulu Oulussa vastataan ensi tiistaista alkaen puolen Suomen hätäpuheluihin, kun Pohjois-Pohjanmaalta, Lapista ja Kainuusta tulevat hätäpuhelut ohjautuvat Ouluun. Samalla nykyisen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskuksen nimi muuttuu Oulun hätäkeskukseksi.

Muutos on ensimmäinen osa laajaa hätäkeskusuudistusta. Oulussa muutos näkyy muun muassa henkilöstömäärän kasvuna, sillä lakkautettavasta Lapin hätäkeskuksesta siirtyy Ouluun 22 työntekijää. Oulun hätäkeskuksen henkilöstömäärä nousee 86 työntekijään, kun aiemmin siellä on työskennellyt 61 työntekijää. Päivystystyötä tekeviä työntekijöitä on 78.

Uusia tiloja hätäkeskukselle ei rakenneta, vaan tiloja on muokattu muun muassa lisäämällä päivystyssalin pöytämäärää.


Uudistus on
etukäteen herättänyt paljon keskustelua siitä, osataanko Oulusta ohjata apu oikeaan osoitteeseen myös Lapissa. Huolta ovat aiheuttaneet myös samannimiset tiet ja paikat: esimerkiksi Pyhäjärviä löytyy Pohjois-Suomesta kymmeniä. Niistä osa on vesistöjä, mutta joukossa on myös kylä ja kunta.

Kun soitto hätäkeskukseen tulee, pyrkii päivystäjä selvittämään, missä soittaja on. Jos soittaja ei voi tai osaa paikkaa kertoa, hätäkeskus pyrkii paikantamaan puhelun.

"Lähtökohtahan on se, että ilmoittaja kertoo, mistä hän soittaa, eli myös soittajalla on vastuunsa. Jos hän ei paikkaa osaa kertoa, alamme kysellä maaston merkkejä, joiden avulla päivystäjä lähtee sijaintia määrittämään. Tämä on sellaista yhteispeliä. Toisaalta apukonsteja ja tekniikkaa paikantamiseen on nyt huomattavasti enemmän kuin kymmenen vuotta sitten", Oulun uuden hätäkeskuksen päällikkö Mika Lamu muistuttaa.

Kun matkapuhelin paikannetaan hätäkeskustietojärjestelmän kautta, voidaan soittajan sijainti saada parhaassa tapauksessa selville hyvinkin tarkasti, mutta aina se ei onnistu.

"Aina ei teleoperaattoreilta saatava sijaintitieto ole kuin karkealla tasolla. Sekin kuitenkin auttaa esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa, kun saadaan selville edes tieosuus, missä onnettomuus on. Hälytysajoneuvot voidaan lähettää sinne tarvittaessa molemmista suunnista", kuvailee Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.

Toisaalta hätäkeskuspäivystäjiltä löytyy pohjoisen paikallistuntemusta.

"86 työntekijästä 35 on joko asunut tai työskennellyt Lapin alueella. Porukka on työvuoroissa myös jaettu niin, että joka vuorossa on niin Oulun seudun kuin Lapin tuntemusta", Mika Lamu kertoo.


Vaikka Lapin
hätäkeskuksen toiminta lakkaa vuoden loppuun mennessä, vielä jonkin aikaa sielläkin on edelleen valmius ottaa vastaan hätäpuheluita.

"Yhden kortin varaan ei asiaa jätetä. Tekniikkaa on testattu ja henkilökuntaa on koulutettu muutokseen jo pidemmän aikaa. Oikeilla tilanteillahan ei voi harjoitella", sanoo Hätäkeskuslaitoksen johtaja Martti Kunnasvuori.

Muutosta on valmisteltu vuoden päivät, ja muun muassa puheluiden kääntymistä Ouluun on testattu. Tavoitteena on, että hätänumeroon soittaville muutos ei näkyisi millään tavalla ja hädässä olija saa edelleen avun paikallisilta viranomaisilta.

Ilmoita asiavirheestä