Briteille punarinta (Erithacus rubecula) on erityisen rakas lintu. Saarivaltiossa suurin osa punarinnoista on paikkalintuja toisin kuin meillä.
Jouluisin britit lähettävät toisilleen joulukortteja, joihin on kuvattu punarinta. Perinnettä on selitetty sillä, että 1800-luvulla englantilaiset postinkantajat pitivät punaisia virkapukuja. Heitä kutsuttiin nimellä Robin, punarinta.
Punapukuiset posteljoonit eivät ole ainoa syy punarinnan suosioon. Punarinta on harvoja lintuja, jotka lauleskelevat likipitäen ympäri vuoden, myös joulun aikaan.
Punarinta esiintyy keskiajalla syntyneessä legendassa, joka tunnetaan erilaisina versioina ympäri Eurooppaa. Legendan mukaan punarinta sääli ristillä kärsivää Jeesusta ja irrotti orjantappurapiikin hänen otsastaan. Veri tahri linnun rinnan, joka oli aiemmin ruskea tai valkea. Jeesus sanoi, että punainen rinta jääköön muistoksi tästä hyvästä työstä.
Jumalan veren merkitsemää lintua ei saanut kohdella miten tahansa. Irlannissa sanottiin, että punarinnan tappaneen ihmisen kädet alkavat vapista. Englannissa ja Saksassa punarinnan surmanneen talonpojan lehmä alkoi lypsää verta.
Eurooppalaisille luonnonkansoille punarinta toi auringonvalon. Muinaiset germaanit pitivät punarintaa ukkosenjumala Thorin pyhänä lintuna, jonka pesiminen talon liepeille tiesi avio-onnea. Hyvä lintu siis.
Suomessa lintua on aiemmin kutsuttu punarintasatakieleksi. Myöhemmin nimen loppuosa on jäänyt pois, mutta punarinnan laulutaito on säilynyt loisteliaana.
