Kesykyyhky (Columba livia) eli pulu polveutuu kalliokyyhkystä. Pulu on kaupunkilainen siivenkärkiään myöten. Pulun kantamuodon kalliokyyhkyn pesimäpaikkoja ovat kalliojyrkänteet. Etelä-Euroopassa kalliokyyhkyjä pesii alkuperäisessä ympäristössään.
Pulut pesivät siltojen alla ja kivitalojen syvennyksissä. Niiden vakiopaikkoja peittää valkea ulostekerros. Jätösten on uskottu levittävän tauteja ja puluja on sen vuoksi vainottu. Toisaalta historioitsija Olaus Magnus väitti 1500-luvulla, että kipeisiin kohtiin kannatti levittää kyyhkyn ulostetta tai siitä ja hunajasta tehtyä voidetta.
Tiedonvälityksessä kesykyyhkyllä on ollut merkittävä rooli. Kirjekyyhkyt jalostettiin kesykyyhkyistä, joilla oli hyvä suuntavaisto. Kirjekyyhkyn kuljetettavaksi saattoi antaa vaikka lemmenviestin omalle kyyhkyläiselleen.
Valkeita kirjekyyhkyjä on käytetty toisen maailmansodan jälkeen rauhan symboleina. Valkeat vapauteen lasketut rauhankyyhkyt ovat olympialaisista tuttu näky.
Rauhankyyhkyllä on oliivipuunoksa nokassaan, joka viittaa Raamatun luomiskertomukseen. Financial Times -lehti antoi taannoin rauhankyyhkylle nimen Pulu. Tunnettu sarjakuva-ankka kutsuu tällä nimellä mielitiettyään.
Muuan kyyhky löytyy myös Suomen sotahistoriasta. Runebergin luoma sankari Sven Dufva, Kyyhky, pani viholliselle kampoihin Koljonvirran taistelussa parisataa vuotta sitten. Mikään rauhankyyhky Dufva ei ollut, mutta sitä eivät toki ole oikeatkaan kyyhkyt.