Oulu
"Onko porkkanaleivos laktoositon", Mirjam Uusitalo tiedustelee ruotsiksi oululaiskahvilassa. Tarjoilija pudistelee hämmennyksissä päätään. "Puhutko ruotsia", asiakas vielä yrittää. Silloin tarjoilija vaihtaa kielen englanniksi.
Perässä tulee Stella Järvenpää, joka tilaa kupillisen kaakaota, senkin ruotsiksi. Nyt tarjoilija nyökkää ymmärtävänsä, mutta tarkentaa tilauksen englanniksi: "Kermavaahdolla vai ilman?"
Uusitalo ja Järvenpää ovat kaksikielisiä, mutta kertovat, ettei toista kotimaista tule Oulussa käytettyä. "Jos myyjältä loksahtaa suu auki, tuntuu tilanne nololta asiakkaastakin", tytöt selvittävät kahvilan pöydässä.
Kahden hengen testiryhmä jatkaa kuitenkin yrityksiään: ruotsi on Ruotsista paluumuuttajina Ouluun tulleiden tyttöjen toinen äidinkieli.
Uusitalo tarvitsisi korvaläpät.
Kun tavaratalo Stockmannin myyjä kuulee asiakkaan kysymyksen, vaikenee hän molemmilla kotimaisilla, mutta hakee apuun toisen myyjän. "Puhutko englantia", tämä tiedustelee korvaläppiä kaipaavalta.
"Anteeksi, mutta haluaisin puhua ruotsia, sillä se on äidinkieleni", Uusitalo vastaa, englanniksi. Nyt myyjä pyytää asiakasta kertomaan ruotsiksi, mitä hän haluaa. Ja simsalabim, elekielen siivittämänä syntyy yhteisymmärrys.
Kierros jatkuu matkatoimistossa. Tytöt haaveilevat äkkilähdöstä etelän lämpöön. Matkamyyjä Ulla Rahkola aloittaa ruotsiksi, mutta jatkaa englanniksi. Hän kuuntelee kuitenkin ruotsia sujuvasti.
"Tämä tuntui kivalta", testiryhmä kommentoi, kun pääsee Arean liikkeestä ulos käsissään lista joulun alla myytävänä olevista matkoista.
Vielä parempaa on luvassa valtion virastossa. Stella kävelee Kelan toimistoon selvittääkseen onko hänellä Ruotsin kansalaisena oikeus opintotukeen. Neuvontatiskin päällä lukee "suljettu" ja sekin vain suomeksi, mutta asiakasneuvoja Riitta Pietilä opastaa Stellaa sujuvasti ruotsiksi.
"Osaatko lukea suomea", hän vielä huolehtii hakemusta ojentaessaan. "Voin katsoa, löytyykö kaavaketta ruotsinkielisenä."
Päivä parani loppua kohti, tytöt summaavat. Silti pikaisen kierroksen totuus on, että ruotsilla pärjää Oulussa kehnosti. Tytöt kertovat suomenruotsalaisesta kaveristaan, joka ei osaa suomea sujuvasti. "Hän tarvitsee mukaansa tukihenkilön esimerkiksi pankkiin."
Tänään vietetään svenska dagenia, ruotsalaisuuden päivää. Ruotsinkieliset kansankäräjät eli Folktinget toivoo, että Suomen ruotsinkieliset puhuisivat tänään äidinkieltään muuallakin kuin koton. Myös muut ruotsia osaavat voivat tehdä samoin, Folktinget toivoo.
Kehotus on osa Svenska på stan -kampanjaa, jonka avulla halutaan luoda suvaitseva ilmapiiri, jossa ruotsin kieli koettaisiin luonnollisena osana arkipäivää.
Oulussa asuu 300-400 ruotsia äidinkielenään puhuvaa.
