Kouluissa jaettava tieto seksuaaliterveydestä ei olekaan sellaista pakkopullaa kuin monesti kuvitellaan. Nykypäivän nuoret tulevat murrosikään keskimääräistä aikaisemmin, mutta osaavat myös etsiä ja pyytää asiallista tietoa seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.
Kouluissa opettajan ehkä hieman häpeillenkin vilauttamat kalvot sukupuoliasioista ei koeta riittäväksi, vaan oppilaat kaivattaisivat lisää tietoa ihan arkipäivän tilanteisiin.
"Ei meillä ole vielä oikeastaan ollut seksuaalikasvatusta, mitä nyt ihmisen biologiassa jotakin puhuttiin", kertoo Oulun normaalikoulun 7b:n oppilas Senja Berg.
Tietoa Berg on saanut muun muassa koulusta ja Mannerheimin lastensuojeluliitolta, mutta enemmänkin voitaisiin kertoa.
Samoilla linjoilla on Oulun yliopistossa opettajaksi opiskeleva Veli-Mikko Kauppi. Hänellä kouluajoista on jo vierähtänyt hieman aikaa, mutta koulun terveyskasvatuksen tunnit ovat hyvin muistissa. "
"Oikeastaan seksuaalikasvatuksen määrä riippui aika paljon opettajasta. Ulkopuolisia en muista olleen kertomassa. Kyllähän opettajat ihan sujuvasti ja luontevasti puhuivat seksuaalisuudesta, mutta monesti lähestymistapa oli kylmän kliininen ja tärkeitä asioita saatettiin käsitellä kuin ohimennen", Kauppi muistelee.
Onneksi tietoa kuitenkin oli ja on saatavilla muistakin lähteistä, kirjoista, lehdistä ja televisiosta "Hyvä niin, kyllä sitä aika pystymetsästä olisi saanut lähteä, jos pelkän koulutiedon perusteella olisi pitänyt lähteä harrastamaan", nauraa Kauppi.
Asiaa opettajasta
riippuen
Uuden opetussuunnitelman mukaisesti terveystieto tuli vuosiluokille 7-8 pakolliseksi ja itsenäiseksi oppiaineeksi, jota on yhteensä kolme vuosiviikkotuntia.
Uuden opetussuunnitelman mukaisesti terveystietoa on pyritty tuomaan lähemmäs oppilasta huomioiden jokaisen nuoren yksilöllisyys ja kehitystaso."
"Opetus on entistä lähempänä oppilasta, se pyrkii olemaan kuuntelevaa ja keskustelevaa opetusta, jossa lähtökohdat ovat oppilaissa", kertoo Oulun normaalikoulun kotitalouden ja terveystiedon opettaja Terhi Ylöniemi.
Ylöniemen mukaan seksuaalikasvatuksen opetus on koulussa kiitettävästi kehittynyt, enää ei vain kylmästi näytetä kuvia sukupuolitautien runtelemista sukupuolielimistä, vaan opetus on ihmisläheistä ja oppilaan kehitystaso otetaaan huomioon.
"Koulun antama opetus on erittäin tärkeää, sillä nuoret saavat entistä enemmän vääristynyttä tietoa eri medioista. Median antama kuva seksistä on vääristynyt ja värittynyt, koulun terveystiedon opetuksella pyritään antamaan oikeaa tietoa oikeaan aikaan", kertoo Ylöniemi.
Tietoa vaikka nuortenlehdistä
Ylöniemen mukaan nuoret ovat kiinnostuneita turvaseksistä, mutta saavat monesti väärää tietoa. Median "uhreina" eivät ole enää pelkästään nuoret tytöt, vaan myös pojat saavat median antamasta kuvasta vääriä vaikutteita ja uskomuksia. "
"Helsingin Sanomissa kerrottiin, että yksi 13-vuotiaiden tyttöjen ja poikien syy hakeutua lääkäriin on seksuaalinen haluttomuus. Jos jo noin nuorena koetaan, ettei seksi maistu, niin miten sitten vanhempana?" kauhistelee Ylöniemi.
Hän neuvookin vanhempia ottamaan selvää nuorten maailmasta ja avaamaan silmänsä todellisuudelle. Se äidin pikku kulta ei ehkä olekaan enää niin pieni ja viaton kuin vanhemmat haluaisivat uskoa.
"Ostan joskus Demi-lehden ottaakseni selvää nuorten maailmasta. Silloin tunnen itseni vanhaksi", hymyilee Ylöniemi.
