Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa ylioppilaskokeiden tarpeellisuuteen.
Kevään ylioppilaskirjoitukset ovat alkaneet. Lukion käyneet saavat myös lukion päättötodistuksen. Yliopisto-opintoihin pyrittäessä useimpiin koulutuksiin järjestetään erilliset pääsykokeet. Esimerkiksi Ruotsissa ylioppilaskokeet lopetettiin jo 1960-luvulla.
Moni lukiolainen kokee yo-tutkintourakan hyvin rankkana. Olisiko raskaasta ylioppilastutkintojärjestelmästä mahdollista luopua meilläkin?
Ratkaisu: äänin 3-2 ei voida luopua.
Ylioppilaskirjoituksista ei tule luopua, koska ne ovat puolueeton mittari siitä, kuinka lukion oppimäärä on kokelaalla hallussa. Näin sanoo Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen.
– Ylioppilastutkinnon roolia taas korkea-asteelle siirryttäessä tulisi kirkastaa ja painottaa, vaikka myös pääsykokeilla on oma tehtävänsä soveltuvuuden mittaamisessa.
Ylioppilaskirjoituksissa on tosin kehitettävää: pelkällä ulkoa opettelulla ei tulisi pärjätä, vaan kokeessa tulisi testata nykyistä enemmän myös oppiainerajat ylittävien kokonaisuuksien hallintaa.
Kastellin lukion rehtori Keijo Juppi Oulusta arvioi hänkin, että valtakunnallinen ylioppilastutkinto on edelleen tarpeellinen. Se ei kuitenkaan saa mitätöidä lukion päättötodistusta, jolla niin ikään on arvonsa kolmen vuoden uurastuksen jälkeen.
– Opetussuunnitelmia uudistetaan muun muassa arviointia ja opetusmenetelmiä monipuolistamalla, jotta oppiminen tehostuisi. Miksi ihmeessä, jos lukion todistuksella ei ole mitään virkaa! Nyt keskitetään opetus vain yo-tutkinnossa tarvittaviin asioihin.
Ylioppilaskokelas Maria Muilu Oulun Madetojaan musiikkilukiosta pitää hyvänä, että lukiolaiset saavat ylioppilaskirjoituksissa valtakunnallisen, puolueettoman arvioinnin ylemmältä taholta – mutta on silti valmis luopumaan yo-tutkinnosta.
– Kirjoitukset alkavat olla vanhanaikainen ja kallis käytäntö, etenkin kun yhä useammat korkeakoulut painottavat hakuprosessissa enemmän pääsykoetta.
– Ylioppilaskirjoituksista luopuminen vapauttaisi aikaa aineiden opiskeluun lukiossa, hän jatkaa.
Professori ja koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta on valmis jättämään yo-kokeet historiaan. Hänen mielestään tutkinto korostaa suoritusta, ei halua ja taitoa oppia. Myös tilannetekijät ja sattuma vaikuttavat liikaa yksilön tuloksiin.
– Tutkinto yhdenmukaistaa opetusta ja kahlitsee lukion kehittymistä nykyaikaisena oppimisympäristönä. Opettajan arvostelu perustuu pitkään kokemukseen ja laajaan tietopohjaan. Sitä voidaan yhdenmukaistaa ja monipuolistaa mm. koepankeilla, joita opettajat käyttävät arvostelun tukena.
Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä näkee ylioppilastutkinnon edelleen käyttökelpoisena. Korkeakoulujen yhteisvalintaa voidaan hänen mielestään kehittää siten, että tutkinnon arvosanoja hyödynnetään soveltuvin osin suoraan valintaperusteena.
– Tämä sujuvoittaa siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluihin ja vähentää pääsykokeisiin liittyvää puurtamista. Lukiolaisen kannattaa jo nyt tehdä ylioppilaskirjoitusten ainevalinnat huolella, sillä eri aineiden painoarvo yliopistojen valintaperusteissa vaihtelee paljon.
Mitä mieltä olet, voitaisiinko ylioppilaskokeista luopua? Ovatko yo-kokeet turha, kun lukion käyneet saavat kuitenkin erikseen myös päättötodistuksen ja korkeakoulut järjestävät pääsykokeet? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.