Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa, miten Vuoden urheilija pitäisi valita.
Urheilutoimittajat ovat valinneet parhaan urheilijan vuodesta 1947 lähtien. Vuoden urheilija -tittelin tavaramerkkioikeudet omistaa Urheilutoimittajien liitto.
Vuoden urheilija julkistetaan nykyään televisioidussa Urheilugaalassa, jonka järjestäjät haluavat nyt avata parhaiden urheilijoiden valinnan myös suurelle yleisölle.
Pitääkö Vuoden urheilijan valintaoikeus säilyttää puolueettomilla asiantuntijoilla eli urheilutoimittajilla? Vai voisiko äänestykseen osallistua laajempi joukko tai jopa kuka tahansa?
Sunnuntaikäräjien ratkaisu äänin 3-2 on, että valintaoikeus pitää säilyttää urheilutoimittajilla.
Oululainen Urheilutoimittajien liiton tuore puheenjohtaja Kari Linna sanoo, että työkseen ympärivuotisesti urheilua seuraavilla urheilutoimittajilla on ylivoimaisesti paras kokonaiskäsitys asiasta. He saavat taustatuekseen Vuoden Urheilija -valiokunnan laatimat listat perusteluineen yli 70:stä lajista.
– Yleisöäänestyksissä on aina manipulaation riski. Varoittavaa esimerkkiä ei tarvitse hakea kaukaa. Ruotsissa vastaavan Jerringprisetin äänestää yleisö. Toissa vuonna nousi kohu, kun aktiivisesti äänestänyt ratsastusväki sai ehdokkaansa voittamaan ennen olympiavoittajia ja golfin British Openin mestaria. Meidän ei ole syytä muuttaa toimivaa systeemiä, Linna toteaa.
Urheilugaalan hallituksessa istuva kansanedustaja Hjallis Harkimo (Liike Nyt) pitää Vuoden urheilija -valintaan niin isona "juttuna", että hänen mielestään ihmisten pitäisi päästä siihen mukaan.
– Haluaisin laajentaa sitä niin, että ihmiset olisivat mukana päättämässä Vuoden urheilijan valinnasta, Harkimo kertoo.
Harkimon mukaan Urheilugaalan hallituksen tavoitteena on, että valinnan painoarvo jakautuisi uudella tavalla "puolet ja puolet" sekä urheilutoimittajille että yleisölle. Hjallis Harkimo edustaa Urheilugaalan hallituksessa tapahtuman käytännön järjestelyistä vastaavaa Starsquad-tapahtumayhtiötä. Starsquadin lisäksi Urheilugaalan oikeudenhaltijoita ovat Yle, Olympiakomitea, Paralympiakomitea ja Veikkaus.
Oululainen toimittaja, 30 urheilukirjaa kirjoittanut Matti Hannus säilyttäisi valinnan yksinomaan urheilutoimittajilla, koska Hannuksen mukaan heillä on paras asiantuntemus valintaan. Matti Hannus on kuulunut Urheilutoimittajien liittoon 1970-luvun puolivälistä lähtien, mutta into äänestää Vuoden urheilijaa loppui häneltä jo ajat sitten.
– Tämä on periaatteellinen kysymys. En ole osallistunut äänestykseen yli 30 vuoteen sen jälkeen, kun moottoriurheilu tuli mukaan ja Keke Rosberg valittiin 1982 Vuoden urheilijaksi. Lajivalikoima on laajentunut vuosi vuodelta. Lisäksi yksilö- ja joukkueurheilu ovat samassa kategoriassa. Urheilutoimittajan tiedot eivät enää riitä kaiken hallintaan. Viimeinen pisara minulle on e-urheilu, jota tyrkytetään mukaan urheilulajiksi.
Helsingin Sanomien entisen päätoimittajan Reetta Meriläisen mielestä Vuoden urheilija -äänestyksen voi huoletta avata urheilutoimittajia laajemmalle yleisölle ja "jopa kaikille lukutaitoisille", kuten hän sanoo.
– Kiinnostaisi kovasti, olisiko voittaja edelleen hiihtäjä tai keihäänheittäjä vai vaikka lentopalloilija. Olisiko kansalla erilainen maku kuin asiantuntijoilla, Meriläinen kysyy.
– Yönsä voisi silti nukkua rauhassa, sillä äänestyksen tulos on joka tapauksessa aina väärä. Urheilutoimittajilla voi hyvin säilyä omistajuus Vuoden urheilijaan, side pitkään perinteeseen. Samoin säilyisi mahdollisuus vaikuttaa, sillä urheilutoimittajat koostaisivat ehdokaslistan, josta kiivailtaisiin. Hannu Hanhet, iteurheilijat ja kaveriporukoiden vitsivillet putoaisivat näin pelistä pois. Jokin raja sentään.
Urheilujournalismiin erikoistunut tutkija Antti Laine Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta arvioi, että Vuoden urheilijan valintajärjestelmä olisi aika päivittää. Valintaa ei hänen mielestään pidä kuitenkaan muuttaa pelkäksi yleisöäänestykseksi
– Vuoden urheilijan valinta on arvokas perinne ja Urheilutoimittajain liitolle tärkeä tavaramerkki. Urheilutoimittajat eivät kuitenkaan ole vaalineet perinnettä asianmukaisesti, minkä osoittaa esimerkiksi kehno äänestysprosentti. Myös urheilutoimittajien laaja-alainen asiantuntijuus on kaventunut urheilukulttuurin monimuotoistuessa ja toimittajien erikoistuessa tiettyihin lajeihin.
Antti Laine ehdottaa, että urheiluyleisö otettaisiin Euroviisu-tyyliin mukaan valintaan.
– Jonkinlainen asiantuntijaryhmä on syytä pitää mukana. Mikäli Urheilutoimittajain liitto tunnistaa ja korjaa nykyjärjestelmänsä ongelmat, tuo asiantuntijaryhmä voisi perinnettä kunnioittaen olla liiton jäsenäänestys.
Kenen pitäisi valita Vuoden urheilija? Säilytetäänkö urheilutoimittajien yksinoikeus siihen vai voisiko valintaan osallistua kuka tahansa? Haluaisitko itse äänestää vuoden parasta urheilijaa? Vastaa kommentoimalla tätä juttua. Voit ottaa kantaa myös Kalevan Facebook-sivulla.