Lauantain lehdessä nuorista opiskelijoista Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa median ja uutisjournalismin luotettavuuteen.
Totuudenjälkeinen aika, englanniksi post-truth valittiin vuoden sanaksi viime vuonna.
Brexitiin eli Englannin kansanäänestykseen EU:hun kuulumisesta sekä Donald Trumpin vaalikampanjoihin liittyi valeuutisia, joiden katsottiin vääristelleen tosiasioita.
Myös suomalaismediassa liikkuu uutisia, joissa totuus ja vale tai tieto ja mielipide sekoittuvat. Voiko mediaan luottaa? Millaista on luotettava uutisointi?
Ratkaisu äänin 4-1 voi luottaa uutisointiin mediassa.
Viestinnän opiskelija Pekka Ohtokangas Oulun ammattikorkeakoulusta sanoo, että perinteinen valtamedia on luotettavaa niin Suomessa kuin maailmallakin.
– Ehkä vaihtoehtoisen median kuluttajista pitäisi sen verran ottaa opiksi, että asioita todella tutkittaisi useammasta näkökulmasta. Tulehtuneiden välien asemasota ei ota loppuakseen, mikäli osapuolet eivät suostu edes yrittämään ymmärtämään toista.
Ohtokankaan mielestä ”asioita hieman sotkee”, kun toimittajia pyydetään nykyään kirjoittamaan paljon näkökulmia tai kommenteja.
– Jos kuluttaja ei erota näitä uutisista voi uutisointi tuntua asenteelliselta ja poliittisesti värittyneeltä.
Viestinnän opiskelija Minna-Marika Kumpulainen Oulun ammattikorkeakoulusta huomauttaa, että media on nykyään valtava.
– Se pitää sisällään sekä perinteiset, luotettavat tiedotusvälineet että laajan kirjon muita julkaisukanavia. Monipuolisesti eri medioita seuraamalla voi jokainen henkilö muodostaa oman käsityksensä maailman tapahtumista. Medialukutaito on tarpeen klikkiotsikkoviidakossa.
Kumpulaisen mielestä luotettava uutisointi on avointa ja kiihkoilematonta.
– Luotettava uutinen perustuu huolella laadittuun journalistiseen sisältöön, eikä mielipiteisiin. Nopein uutisoija ei ole aina se kaikista luotettavin vaihtoehto. Nopeutta tärkeämpi seikka on laatu. Tässä media kaipaisi kasvojenkohotusta.
Oulun Lyseon lukion oppilas Hanna Latola sanoo, että nykyään medialukutaito pitää olla hyvä, sillä median tekijät haluavat hänen mielestään värittää uutisia.
– Varsinkin pienet yksityiset mediat toimivat niin tuottojen takia. Ne haluavat mahdollisimman paljon klikkauksia ja mainostuottoja.
Hanna Latola uskoo, että tulevaisuudessa uutiskanavat toimivat enemmän sosiaalisen median kautta.
– Itse seuraan Ylen televisiouutisia, luen nettilehtiä sekä seuraan myös ulkomaisia lehtiä netistä, kuten The Timesiä ja Economistia. Uutisen lähteistä voi päätellä, milloin uutinen on luotettava. Jos on käytetty useita eri lähteitä, juttu on luotettavampi. Median poliittinen kanta voi värittää uutisia ja vaikuttaa siihen kenen puolella media on.
Myös Setareh Ben Saed luottaa uutisiin, mutta uutisten seuraajalta vaaditaan kriittisyyttä.
– Uutisten luotettavuus pitää tarkistaa monesta lähteestä, varsinkin nykyään kun uutisia yritetään tehdä paljon katastrofaalisiksi. Kun uutista klikkaa, sitä helposti haluaakin että se kertoisi jotain mullistavaa.
Setareh Ben Saed kertoo, että vanhemmat kannustavat seuraamaan eri lähteitä.
– Itse luen esimerkiksi Reutersin uutisia, mutta nuoret pysyvät tahattomastikin sosiaalisen median kautta helposti kärryillä uutisista. Uutismedian luotettavuus riippuu myös paljon siitä, kenen rahoittama media on. Se vaikuttaa uutisointiin.
9-luokkalainen Pihla Ylä-Himanka Myllytullin koulusta Oulusta ei luota uutisiin.
– Internetin myötä lähes kuka tahansa kykenee luomaan uskottavan näköisen uutisen. Useat ihmiset eivät vaivaudu tarkistamaan tietojen lähteitä, joten valheelliset uutiset leviävät mediassa.
Pihla Ylä-Himanka uskoo, että myös viralliset uutissivustot saattavat muokata totuutta omien ajatustensa ja poliittisten mielipiteiden suuntaiseksi. Jotain jätetään kertomatta ja tiettyjä asioita korostetaan.
– Esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentinvaalien aikana eri mediat uutisoivat positiivisesti omasta suosikkiehdokkaastaan ja suorastaan mustamaalasivat muita ehdokkaita. Tämä ei käy laatuun. Ihmisillä on oikeus totuuteen.
Mitä mieltä olet nykymediasta? Ovatko uutiset luotettavia? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.
