Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa johtajien jaksamiseen ja heidän sairauksien julkisuuteen.
Työministeri Jari Lindström (ps.) kertoi avoimesti viikko sitten lehtihaastattelussa (Helsingin Sanomat 30.4.) vakavasta sairastumisestaan, joka johtui työuupumuksesta.
Julkista sairastumiskertomusta arvosteltiin muun muassa julkisena uhriutumisena. Katsottiin yleisemmin, että johtajan tulee tiedostaa jo etukäteen työnsä vaativuus.
Voiko johtaja olla kertomatta terveystietojaan?
Ratkaisu äänin 3-2 ei voi.
Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari toteaa, että terveydentilaa koskevien tietojen julkisuus riippuu henkilön asemasta ja sairauden vaikutuksesta merkittävien tehtävien hoitamiseen.
– Lähtökohtaisesti terveydentilaa koskevat tiedot kuuluvat yksityiselämän ja monelta osin sen ydinalueen piiriin.
Korpisaari huomauttaa, että äänestäjillä on kuitenkin oikeus tietää johtavassa asemassa olevan poliitikon terveydentilasta sikäli kuin se vaikuttaa yleisesti merkittävien tehtävien hoitamiseen. Sairauden laatua tai tarkempia yksityiskohtia ei poliitikonkaan tarvitse kertoa.
– Halutessaan poliitikko voi kertoa sairaudestaan laajemminkin. Tällainen tiedon levittäminen voi toimia vertaistukena ja joidenkin sairauksien osalta jopa niitä ennalta ehkäisevänä, Korpisaari sanoo.
Eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Mauri Pekkarisen (kesk.) mielestäni johtaja ei voi vaieta silloin tervyedestään, jos hän on sellaisessa asemassa tai esimiesasemassa, jossa esimiehen omasta suorituskyvystä ja selviytymisestä riippuu laajemman työyhteisön selviytyminen.
Pekkarisen mukaan johtaja ei voi myöskään silloin vaieta, jos vastuunkanto häntä itseään ja perhettään laajemmasta yhteisöstä vaarantuu sairauden vuoksi.
– Muissa tapauksissa ei mielestäni ole sanottuja velvollisuuksia.
Oululaisen Suomen Toimitusjohtajakoulu Oy:n toimitusjohtaja Sanna Leppäsen mielestä kysymys pienissä ja keskisuurissa yrityksissä liittyy yrityksen toimintakykyyn, ei julkisuuteen.
– Johtaja vastaa, että yrityksen pyörät pyörivät. Hän itse on tärkeä lenkki kokonaisuudessa.
Sanna Leppäsen mielestä hyvin johdetussa yrityksessä riskit nostetaan keskusteluun.
– Vastuunsa tunteva johtaja puhuu lähiporukkansa kanssa myös heikentyneestä työkunnostaan. Tilanteeseen voidaan reagoida työtä jakamalla ja organisoimalla. Toiminta ei liiaksi häiriinny. Sairaus tai väsyminen tulee hiipien tai yllättäen. Negatiivisten yllätysten minimointi on tärkeä osa johtamista. Omien voimavarojen opiskelu lienee elämän mittainen koulu, myös johtajalle.
Pohjolan Terveyden työterveyshuollon ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholmin mukaan on tärkeää, että johtaja uskaltaa kertoa terveydentilastaan työterveyshuollolle, jotta vaitiolovelvollisuuden piirissä olevat pystyvät häntä tukemaan myös vaikean paikan tullen
– Johtajan vastuu on punnita, onko hän työkykyinen vai ei. Kaikilla on oma ”turvavyöhyke”, jota emme halua ylitettävän mukaan lukien omasta terveydentilasta kertomisen taso. Monet ”julkkikset” kertovat masennuksestaan, syövästään tai avioerostaan, mutta on esimerkkejä myös vaikenemisesta. Queenin johtohahmo Freddie Mercury halusi pitää ulkokuoren ehjänä, vaikka hän tiesi, että hän oli kuolemassa AIDSiin.
Työ- ja organisaatiopsykologian tutkijatohtori Mari Huhtala Jyväskylän yliopistosta sanoo, että johtajalla, kuten kenellä tahansa työntekijällä, on oikeus yksityisyyteen.
– Henkilökohtaiseen terveyteen liittyvistä asioista ei ole velvollisuutta tehdä julkisia. Toisaalta on hyvä, että työuupumuksesta ja työn kuormittavuudesta puhutaan mediassakin avoimesti. Johtajien työ on haastavaa: vastuullisia päätöksiä on tehtävä eri suunnista tulevien odotusten ristipaineessa, tiukalla aikataululla ja rajatuilla resursseilla. Omien rajojen tunnistaminen esimerkiksi työmäärän suhteen on tärkeää, mutta jaksamista ei pidä siirtää pelkästään yksilön vastuulle, vaan on tarkasteltava myös työolosuhteita.
Mitä mieltä olet terveystietojen julkisuudesta? Kuuluuko johtajien kertoa terveydestään vai onko heillä oikeus vaieta siitä? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.