Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa tällä viikolla kantaa energiantuotannon tulevaisuuteen. Suomen tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin. Tanska aikoo tuottaa kaiken energiansa uusiutuvilla vuoteen 2050 mennessä. Voitaisiinko myös Suomen sähköntarve kattaa tulevaisuudessa kokonaan uusiutuvalla energialla?
Ympäristöpolitiikasta tohtoriksi väitelleen entisen europarlamentaarikon Eija-Riitta Korholan mukaan Saksan esimerkki osoittaa, että koko idea on itsepetosta.
– Ratkaisu on nostanut energian hintaa ja silti lisännyt energiantuotannon päästöjä. Verkkokapasitetti on pitänyt kaksinkertaistaa varavoiman tarpeen vuoksi. Ei ole realistista tavoitella uusiutuvia kattamaan kaikkea energiantarvetta, mutta niiden osuutta kannattaa lisätä merkittävästi.
Myös Teknologiateollisuus ry:n energia-asioista vastaava ryhmäpäällikkö Martti Kätkä epäilee uusiutuvien energialähteiden roolista maalailtuja visiota.
– Olennaista on minimoida sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöt. Tässä uusiutuvat energialähteet ovat yksi keino. Perusvoiman tuotannossa ydinvoiman osuus kasvaa noin 40 prosenttiin. Sillä korvataan hiilivoimaa ja sähkön nettotuontia, Kätkä arvioi.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Ahola näkee asian toisin. Hänen mukaansa tuuli- ja aurinkovoima pystyvät molemmat kattamaan Suomen sähköenergian tarpeen.
– Siirtyminen tuuleen ja aurinkoon pohjautuvaan sähköntuotantoon vaatii kuitenkin uudenlaista joustavuutta koko energiajärjestelmältä. Tämän mahdollistavilla teknologioilla on valtava globaali liiketoimintapotentiaali.
Myös Greenpeacen energiavastaava Jehki Härkönen liputtaa uusiutuvan tulevaisuuden puolesta. Hänen mukaansa uusiutumattomasta tuotannosta ydinvoima voidaan korvata tuuli- ja osittain aurinkosähköllä sekä hiili ja turve biomassalla.
– Maakaasu on korvattavissa biokaasulla, mutta hinta voi nousta esteeksi. Paraneva energiatehokkuus myös leikkaa kulutuksen kasvua.
Uusiutuvaan sähköön siirtyminen vaatii myös Härkösen mukaan uusia verkkoratkaisuja ja innovaatioita.
– Samalla se kuitenkin parantaa omavaraisuutta ja luo kasvua ja työpaikkoja, joita vanhanaikainen hiili- ja ydinvoimatuotanto ei tarjoa.
Lue lauantain Kalevasta, millaiseen tuomioon käräjäraati lopulta päätyi.
Voidaanko Suomen sähköntarve kattaa tulevaisuudessa kokonaan uusiutuvalla energialla? Osallistu keskusteluun kommentoimalla juttua.