Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa tällä viikolla kantaa siihen, vieläkö tanssilavoille lähdetään laittamaan jalalla koreasti ja tietääkö nuori polvi, mistä puhutaan, kun puhutaan Satumaasta. Iskelmä ja erityisesti tango on noussut jälleen ajankohtaiseksi vastikään menehtynyttä laulajalegenda Reijo Taipaletta muisteltaessa. Myös kevään edetessä tanssilavakausi on alkamassa. Vieläkö tangossa on taikaa?
Raadin ratkaisu äänin 3–2: tangossa on vielä taikaa.
– Tango on kautta vuosikymmenien vedonnut suomalaisten tunteisiin ja vetoaa edelleen. Suomalainen lavatanssikulttuuri on säilynyt monista kilpailevista viihteen muodoista huolimatta, kuitenkin siten, että monet pikkulavat ovat kadonneet, tanssien keskittyessä suuremmille lavoille, miettii oululaisen Lavatanssiseura Iso O ry:n hallituksen puheenjohtaja Pentti Mäkinen.
Toki nykyisen musiikin monitarjonnan aikana millään musiikinlajilla ei voi enää olla sellaista valta-asemaa kuin tangolla aikoinaan, Mäkinen myöntää. Hänen mukaansa Oulussa Hietasaaren lavan tuhoutuminen oli seuratanssikulttuurille oli kova takaisku, mutta onneksi esimerkiksi Ruokolahden- ja Nuijamiesten lavat jatkavat kesälavaperinnettä.
Nuorten saamiseksi tanssilavoille on omat haasteensa, mutta Etelä-Suomen tanssipaikoilla Mäkinen on huomannut nuorison löytäneen ne. Siinä Oulun alueella on petraamista.
– Tangossa on kuitenkin monien mielestä taikansa johtuen musiikin moninaisuudesta. Tango tanssina on haastava, mutta kun siihen saa liitettyä tanssittavan tangon tunteen ja tanssiparin läheisyyden, ei hienompaa tanssia ole olemassa.
Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:n taiteellinen johtaja Martti Haapamäki kertoo tangossa olevan edelleen sama taika, mikä tässä musiikissa on aina suomalaisia puhutellut. Eri asia on, kuinka laajasti tuo taika on löydettynä.
– Tanssilavakulttuuri on muuttunut luonteeltaan. Ennen ”hyvään aikaan” esimerkiksi 1960-luvulla, jolloin lavatanssit ja myös tango tanssittuna olivat parhaiten voimissaan, tanssit oli lähes ainoa paikka nuorten ja vanhempienkin tavata toista sukupuolta. Silloin seurustelusuhteet alkoivat tanssilattialla, osattiin tanssia tai ei. Tanssi sinänsä ei ollut niin tärkeä kuin tapaamiset. Silloin tanssityylien kirjo oli laajaa ja kotikutoista.
Haapamäen muukaan nykypäivänä tansseissa on toki samaa parienhakua, mutta tilalle on tullut paljon toisenlaista tanssimista. Tanssi on nykyään monelle harrastus ja jopa liikuntamuoto.
Tanssiklubit ja kurssit kouluttavat tanssijoita harrastuksessaan eteenpäin nimenomaan tanssiaskelten osaamisessa. Tällöin tanssimisen yksilölliset erot pienenevät ja tilalle tulee ”oikeaan” tanssimiseen pyrkiminen. Samoin myös muoti-ilmiöt tanssilajeissa ovat tulleet jäädäkseen.
Mitä mieltä olet tangon taiasta? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.
– Tässä voi kyllä tyydytyksellä todeta, että tango on pitänyt hyvin pintansa tanssien laajentuneessa kirjossa. Syynä varmasti on tangon tanssimisen haasteellisuus ja itse tango, sen meitä puhutteleva rytmiikka ja musiikin ja tekstien sielukkuus. Uskon näin vahvasti olevan jatkossakin. Totta kai haasteena nykypäivänä on nuorten saattaminen tilanteeseen, jossa on mahdollista saada kipinä paritanssiin yleensä. Kun sen on kerran saanut, se voi viedä mennessään.
Suomalaisen kansantanssin opettaja ja koreografi Hanna Poikela uskoo tangon taikaan.
– Tangossa ollaan lähekkäin, avataan syli kohtaamiselle. Paritanssissa kahden ihmisen kehot kommunikoivat sanattomasti. Tangon vartalokontakti ja intensiivinen musiikki luovat outoa taikaa, joten ehdottomasti olen sitä mieltä, että tango voi olla erittäin maaginen ja kokonaisvaltainen kokemus tänäkin kesänä.
Poikela muistuttaa tanssin parantavan tutkimusten mukaan aivojen toimintaa, tasapainoa ja tunne-elämää, sillä siinä yhdistyy kosketus, parityöskentely ja musiikki.
– Minulle yksi tanssin ja musiikin satumaa on Kaustisen kansanmusiikkifestivaali, jossa voi päätyä ihmeellisiin tanssikokemuksiin heinäkuun helliessä.
Rap-muusikko ja yhteiskunnallinen aktivisti Karri Paleface Miettinen on pessimistinen.
– Tangossa oli taikaa vielä vuonna 1961, kun Olavi Virta veti ravintola Kosmoksen edessä Unto Monosta turpaan. Tangossa oli taikaa vielä kun Sorsakoski kiersi tanssilavoja ja vietti hengenvaarallista elämäntapaa. Se muistutti Jenkkien kuolemaa halveksuvaa Outlaw Country -skeneä.
Muusikon mukaan vaarallinen elämäntapa näkyy enää Seinäjoen Tangomarkkinoilla, joilla on moninkertaisesti enemmän järjestyshäiriöitä ja hälytystehtäviä kuin yhdelläkään muulla festarilla. Hevimiesten Tuska ei pääse edes lähelle.
– Tango on vaaran tunnetta ja kohonnut pulssi, ”ottaanlyöntikilpailut” tanssilavan parkkipaikalla.
Yle Radio Suomessa Toni Laaksosen Lauantaitanssit -ohjelmaa juontava Toni Laaksonen uskoo Satumaan olevan monelle nuorelle tuntematon.
– Valitettavasti nykynuorista aina vain pienempi osa ottaa tangon ja iskelmämusiikin omakseen, vaikka ilahduttavasti aina tasaisin väliajoin pinnalle putkahteleekin parikymppisistä nuorista koostuvia tanssiorkestereita, jotka eivät tangoakaan kaihda.
Toisaalta Laaksonen myöntää, että myös Tangomarkkinoiden ympärillä havaittava innostus on joka vuosi käsin kosketeltavaa.
– Ja onhan kisaajienkin joukossa ollut viime vuosina hieno määrä alle 30-vuotiaita Erika Vikmanista, Aino Niemestä ja Teemu Roivaisesta lähtien.
Laaksosen mukaan nykytrendi on vain hieman sellainen, ettei tanssiorkestereille riitä enää keikkaa niin paljon kuin takavuosina.
– Kun samalla nykyaikaiset pop-markkinat imevät yhä enemmän tekijöitä, niin Satumaa on valitettavan usealle nuorelle paikka tuntematon.
Mitä mieltä itse olet? Vieläkö tangossa on taikaa ja lavatansseissa tunnelmaa? Vastaa kommentoimalla tätä juttua. Voit keskustella asiasta myös Kalevan Facebookissa.