Palkkaerot: Ou­lu­lai­nen pa­lo­mies tienaa satoja euroja vä­hem­män kuin kol­le­gan­sa Jo­ki­laak­sois­sa

Pääkirjoitus: Jos rahaa ei saada lisää, ra­pis­tu­neen tie­ver­kon määrä kasvaa

Luitko jo tämän: Kokenut ta­pah­tu­ma­jär­jes­tä­jä kri­ti­soi Oulun mo­ni­toi­mi­aree­nan jul­kis­ta ra­hoi­tus­ta

Mainos: Kalevan joulutarjous: Kaleva Digi + Lehti 2 kk vain 49,90 euroa, tilaa tästä!

Pu­hee­nai­he: Vieläkö tal­vi­so­das­sa riittää tut­kit­ta­vaa? "Tal­vi­so­ta on tärkeä tarina ylei­sin­hi­mil­li­ses­ti, myös ilman si­ni­val­koi­sia sil­mä­la­se­ja"

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa historian tutkimukseen. Talvisodan alkamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta.

Suomussalmella sijaitseva Talvisodan Monumentti koostuu kaatuneita kuvaavasta kivikentästä sekä keskusmuistomerkistä "Avara syli", joka muodostuu neljästä puukaaresta ja niiden päällä soi tuulessa 105 vaskikelloa, yksi kutakin talvisodan päivää kohden.
Suomussalmella sijaitseva Talvisodan Monumentti koostuu kaatuneita kuvaavasta kivikentästä sekä keskusmuistomerkistä "Avara syli", joka muodostuu neljästä puukaaresta ja niiden päällä soi tuulessa 105 vaskikelloa, yksi kutakin talvisodan päivää kohden.
Kuva: Rasila Risto

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa historian tutkimukseen. Talvisodan alkamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. 105 päivää kestänyt sota syttyi Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen marraskuun 30. päivänä 1939 ilman sodanjulistusta.

Sadan vuoden takaista Suomen sisällissotaa on muisteltu viime aikoina paljon ja uutta tutkimustakin tuon ajan tapahtumista julkaistu. Vieläkö talvisodassa riittää tutkimusaiheita?

Ratkaisu äänin 5–0: talvisodassa riittää vielä tutkittavaa.

– Esimerkiksi talvisodan tapahtumista Lapissa – Sallan ja Petsamon suuntien taistelut – on kirjoitettu edelleen vähän verrattuna vaikkapa Suomussalmen ja Karjalan kannaksen tutkimukseen, torniolainen tietokirjailija Mika Kulju toteaa.

– Erityisesti yksilön näkökulma on jäänyt Lapin taistelujen kuvauksissa vähemmälle huomiolle. Yleisesti ottaen Petsamon historia osana Suomea ansaitsee muutenkin suurempaa huomiota, Kulju lisää.

– Talvisodasta tullaan varmaankin kirjoittamaan paljon tutkimuksia, tietokirjoja ja romaaneja niin kauan kuin suurten ikäluokkien edustajia riittää. Varsinkin heitä kiinnostavat tällä hetkellä isiensä teot suuresti, Kulju uskoo.

– Talvisodan tapahtumahistoria tunnetaan kahdeksan vuosikymmenen tutkimustradition myötä hyvin. Sen sijaan tutkittavaa riittää esimerkiksi suomalaisen sotataidon historian näkökulmasta, Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian apulaisprofessori Mikko Karjalainen kertoo.

– Talvisodan kokemukset ovat vaikuttaneet suomalaisen puolustusjärjestelmän sotienjälkeiseen kehitykseen ja näiden kokemusten anti ei ole vielä tutkimuksellisesti ammennettu loppuun, Karjalainen toteaa.

– Tällä hetkellä esillä olevat tekoäly, kyberuhkat tai hybridisodankäynti eivät poissulje ihmisen tekemien ratkaisujen tai taistelukentän olosuhteiden merkitystä sodankäynnissä. Talvisodasta on tutkittavaa ja opittavaa yhä edelleen!

– Oulun yliopiston kirjastossa on lähes 2 000 kirjaa, joissa käsitellään talvisotaa. Aihe kiinnostaa niin tutkijoita kuin suurta yleisöäkin. Eniten on sotatoimia käsitteleviä teoksia, Oulun yliopiston dosentti Marianne Junila laskee.

– Sotilaallisia tapahtumia tutkimalla emme kuitenkaan saa selville, miten ihmiset kokivat sodan, miten he selviytyivät ja millaisten muistojen kanssa he jatkoivat elämäänsä. Näitä kysymyksiä pohtii niin sanottu uusi sotahistoria.

– Suomalaisten historiakuvastossa talvisodalla on erityinen asema, ja sellaisiin liittyy aina myös sitkeitä myyttejä ja legendoja. Talvisodan muistaminen on historian käyttöä, jolla on jokin tarkoitus ja tavoite. Niiden osoittaminen ja analysoiminen kuuluu myös historiantutkimukseen. Talvisodassa riittää siis edelleen tutkittavaa, Junila vakuuttaa.

– Talvisota on tärkeä tarina yleisinhimillisesti, myös ilman sinivalkoisia silmälaseja. Hyvän ja pahan taistelu. Ihmiskohtalot kiirastulessa, jäisessä ja tulisessa helvetissä, historioitsija Teemu Keskisarja pohtii.

– Venäjällä riittää arvoituksellisia arkistoja. Omissa tutkimuksissani on pöljiä puutteita. Talvisodan taustan olen ymmärtänyt vasta myöhemmin luettuani Timo Vihavaisen kirjan Stalin ja suomalaiset, Keskisarja toteaa.

– Ensinnäkin nousee edelleen esiin uusia lähteitä, jotka eivät yksinään mutta yhdessä muuttavat käsityksiämme talvisodasta. Tätä edesauttaa varsinkin ulkomaalaisten lähteiden hyödyntäminen, sillä vaikka usein miellämme talvisotaa omana taistelunamme, se oli osa toista maailmansotaa, Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander muistuttaa.

– Toiseksi jokainen sukupolvi kirjoittaa historiansa uudestaan. Samoja lähteitä tulkintaan uudella tavalla. Niin sanottu uusi sotahistoria nostaa esiin sodan arkipäivää, tunteita ja muita aikaisemmin vähäteltyjä asioita. – Sodan muistokulttuuria tutkitaan nykyään myös analysoimalla sotaisten tietokonepelien logiikkaa, Meinander lisää.

Mitä mieltä olet tutkimuksen tarpeesta? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.