Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa korkeakouluopiskelijoiden opintotuen uudistamiseen.
Lainapainotteisuus nousee yhdeksi pääkeinoksi korkeakouluopintojen rahoittamisessa professori Roope Uusitalon raportissa, jossa hän esittää keinoja opintotuen muuttamiseksi.
Opintolainaa voi nyt nostaa enimmillään 400 euroa kuukaudessa, mutta tulevaisuudessa summa olisi 650 euroa. Opintoraha laskisi 303-336 eurosta 250 euroon kuukaudessa.
Rohkeneeko opiskelija rahoittaa opintonsa lainalla?
Ratkaisu: äänin 4-1 ei rohkene.
Oulun ammattikorkeakoulun oppilaskunnan puheenjohtaja, tietojenkäsittelyn opiskelija Toni Hyvönen sanoo, että nykyisessä työmarkkinatilanteessa laina voi johtaa velkahelvettiin.
- Ajat, joina korkeakoulututkinto takasi automaattisesti hyväpalkkaisen työpaikan, ovat takanapäin. Moni nuori tekee pätkätöitä matalalla palkalla vielä vuosia valmistumisensa jälkeen, ja kymmenien tuhansien eurojen opintolainan takaisinmaksu tällaisessa tilanteessa on vaikeaa ellei mahdotont
Hyvösen mielestä joillain aloilla, kuten oikeus- ja lääketieteissä, opintolainan turvin opiskelu on edelleen turvallista.
- Tällaisia aloja on vähän, eikä opintotuki voi vastata vain näiden alojen opiskelijoiden tarpeisiin.
Kauppatieteen opiskelija, Finanssai ry:n puheenjohtaja Niklas Alho Oulun yliopistosta kertoo opintojensa alussa karsastaneen velkaantumista opintojen aikana, mutta pian hänen käsityksensä muuttui.
- Nostinkin kaiken nostettavissa olevan lainan ja sijoitin rahastoihin koko rahan. Sittemmin lainat ovat menneet enimmäkseen elämiseen.
Alho huomauttaa, että opintolaina on matalan koron, joustavan takaisinmaksuajan ja lainahyvityksen ansiosta käytännössä ”ilmaista rahaa”.
- Ottaen huomioon varallisuuden opiskelujen aikana, tällainen tulonsiirto on mielestäni järkevin tapa sujuvoittaa opiskeluiden edistymistä ja parantaa opintojen aikaista elintasoa. Henkilökohtaisesti kannustan opintolainan nostamiseen, etenkin silloin kun sille ei olisi oikeasti tarvetta.
Kulttuuriantropologian opiskelijan, Humanistinen Kilta ry:n puheenjohtajan Mari Partasen mielestä on väärin, että ”yhteiskunnan köyhimmät ja toivoa tulevaisuuteen tarjoavat opiskelijat velkaantuvat”.
- Sama kuin työttömät pakotettaisiin ottamaan lainaa. Laina on hätävara, jonka ei pitäisi tuoda leipää pöytään. Onneksi olen voinut lomilla tehdä töitä. Maksan mielelläni valmistuttuani veroja tieteen ja opiskelun tukemiseksi. Entä jos töitä ei valmistumisen jälkeen löydykään? Miten perheestä haaveileva vastavalmistunut maksaa lainansa takaisin?
Prosessitekniikan opiskelija, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Kati Hannila sanoo, ettei teollisuuteen suuntavilla ole varmaa tietoa työpaikoista.
- En missään nimessä haluaisi valmistua tai tällä hetkellä ottaa yli 20 000 euron lainataakkaa harteille, kun en voi tietää, mitä tapahtuu parin vuoden päästä, kun valmistun. Roope Uusitalo puhuu lainan sijoittamisesta, mutta valitettavasti laina, jos sen haluaa nostaa, menee monella täysin jokapäiväiseen elämiseen. On hankala elää nykyajan Suomessa noin 500 eurolla kuukaudessa.
Medianomiksi pari vuotta sitten ammattikorkeakoulusta valmistunut Daniel Wallenius ihmettelee, miksi opiskelijoiden toimeentulo katsotaan turvatuksi, kun he maksavat vuokransa, ruokansa ja muun päivittäisen elämisen lainarahalla.
- Opintotuen tarkoitus on turvata opiskelijan toimeentulo. Itse rahoitin opintoni tekemällä työtä ja päätyisin samaan ratkaisuun jos opiskelisin lisää.
Mitä mieltä olet, uskaltaako korkeakouluopiskelija rahoittaa opiskelunsa lainalla? Vastaa kommentoimalla tätä juttua tai osallistu keskusteluun Kalevan Facebook-seinällä!