Pu­hee­nai­he: Tor­juu­ko Ruotsi koronaa vii­saam­min kuin Suomi? "Tämä on sel­lai­nen ky­sy­mys, johon en voi vastata kyllä tai ei"

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa Suomen ja Ruotsin erilaisiin tapoihin rajoittaa kansalaisten elämää koronaviruksen takia.

Suomella ja Ruotsilla on ollut erilaiset tavat taistella koronaa vastaan.
Suomella ja Ruotsilla on ollut erilaiset tavat taistella koronaa vastaan.
Kuva: Joel Maisalmi

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa Suomen ja Ruotsin erilaisiin tapoihin rajoittaa kansalaisten elämää koronaviruksen takia.

Rajoituksia kansalaisten elämään ei ole kiirehditty Ruotsissa koronan takia samalla tavalla kuin Suomessa tai puhumattakaan muusta Euroopasta.

Ruotsissa ei ole haluttu häiritä yhteiskuntaa voimakkailla pakkotoimilla, koska niiden arvioidaan aiheuttavan enemmän haittaa kuin hyötyä. Ruotsi luottaa kansalaisten omaan vastuuseen torjua virusta.

Onko Ruotsin linja hyvä, ja viisaampi kuin Suomen?

Ratkaisu äänin 3-2 ei ole Ruotsin linja viisaampi.

Biokemian professorina Oulun yliopistossa 1980- ja 1990 -luvuilla työskennellyt Karl Tryggvason epäilee Ruotsin mallia, joka hänen mukaansa tähtää laumaimmuniteettiin. Se voi estää tartunnan uudelleen puhkeamisen myöhemmin. Laumaimmuniteetin saavuttaminen voi kuitenkin viedä 1-2 vuotta.

– Ruotsin lähestymistapa on löysempi, mutta esimerkiksi Britannia on luopunut siitä sen jälkeen kun Imperial Collegen tutkijat laskivat, että todennäköisten kuolemat voidaan pian laskea miljoonissa. Aika näyttää niin sairauden kuin talouden osalta kumpaa mallia seuraavan epidemian aikana kannattaa noudattaa. En voi varmuudella sanoa kysymykseen kyllä tai ei, koska en ole virologi tai epidemiologi, kuitenkin enemmän vastaisin nyt ei, Tryggvason sanoo.

Karl Tryggvason on lääketieteellisen kemian emeritusprofessori Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa. Nykyään hän työskentelee professorina Duke-NUS Medical Schoolissa Singaporessa. Tryggvasonin mukaan tiedot aiemmista SARS- ja MERS-epidemioista kertovat, että taktiikat joita on käytetty Singaporessa, Taiwanissa, Etelä-Koreassa ja Kiinassa ovat viisaita.

– Siellä tehdään runsaasti tarkkoja diagnooseja moderneilla, tieteellisesti pätevillä menetelmillä ja seurataan ihmisiä tarkasti. Islannissakin ovat diagnosointimenetelmät myös ajan tasalla. Suomen toimenpiteet muistuttavat paljon Singaporen jossa minun työpaikkani nykyään sijaitsee. Siellä mitataan lämpö ennen töihin menoa sekä aamu- ja iltapäivällä. Kaikki tiedot tallennetaan, mukaan lukien kuva lämpömittarista, Tryggvason kertoo.

Malmössä ilmestyvän Sydsvenskan-lehden politiikan päätoimittaja sekä Helsingborgs Dagbladetin pääkirjoituspäällikkö Heidi Avellan huomauttaa, että nyt ei käydä Ruotsi-Suomi -maaottelua.

– Tämä on sellainen kysymys, johon en voi vastata kyllä tai ei. Ei ole tärkeintä olla oikeammassa vaan toimia niin hyvin kuin mahdollista. Vasta jälkeenpäin voidaan analysoida kuka teki ja mitä oikein tai väärin ja mihin aikaan. Kaikkitietäväiset juuri nyt ärsyttävät minua kovasti, Avellan sanoo.

Hänen mielestä kuitenkin tällä hetkellä näyttää siltä, ettei Ruotsin linja toimisi yhtään huonommin kuin suurimmassa osassa ankaria toimenpiteitä valinneissa naapurimaissa tai muualla maailmassa

Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglundin mielestä Suomen toimenpiteet ovat perusteltuja ja linjassa monessa muussa Euroopan maassa tehtyjen päätösten kanssa.

– Kuluttajien muuttunut käyttäytyminen iskee rajusti myös ruotsalaisiin yrityksiin, vaikka yleiset rajoitukset ovat kevyemmät kuin Suomessa. Viranomaisten toimenpiteet ja kulutuksen raju supistuminen johtavat todennäköisesti myös elinkelpoisten yritysten kaatumiseen molemmissa maissa, Skoglund ennustaa.

Hän uskoo, että Ruotsin hallituksen ja keskuspankin mittavat tukitoimet johtavat siihen, että maan talous elpyy suhteellisen nopeasti kriisivaiheen jälkeen.

– Ruotsin talous on myös aikaisempien kriisien jälkeen lähtenyt suhteellisen nopeasti kasvuun.

Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta sanoo muiden tapaan, että analyysin ja johtopäätösten aika tulee myöhemmin.

– Kenelläkään ei ole sellaista kristallipalloa, jonka avulla voisi tässä ja nyt varmuudella sanoa, kumman maan valitsema linja on parempi pandemian torjunnassa ja muiden haittojen lieventämisessä. Nyt meidän on pakko sopeutua epävarmuuteen, joka voi merkitä nopeiden linjanmuutosten tarvetta, Kekkonen huomauttaa.

Hänen mielestään on tärkeää toimia demokraattisen oikeusvaltion periaatteita mahdollisimman hyvin kunnioittaen.

– Siihen kuuluvat sekä kriittinen keskustelu että viranomaisten päätösten ja suositusten noudattaminen silloinkin, kun ne omakohtaisesti koetaan virheellisiksi.

Meänkielinen kirjailija Bengt Pohjanen Överkalixista Pohjois-Ruotsista sanoo, että koronaviruksen aiheuttama tilanne on hänelle järkytys.

– En olis uskonu, ette saan rajaihmisenä vielä elläissäni kokea lapsuuteni rajan, en saata ostaa rieskaa toiselta puolen väylää, tullihurtat toppaava, Bengt Pohjanen toteaa meänkielellä ja jatkaa sähköpostilla lähettämässään viestissä: – Ajama Ruottin puolta vaimoni kans, matkala Kassan kylhään, josta olen poissa. Meilä oon tapana kävästä Suomen puolela ostamassa rieskaa samala ko lähätämmä kirjapakettia Kirjavälitykseen. ”Enpä olis tätä uskonu”, sanon vaimole. ”Niin mitä?”, se kyssyy. ”No mulla oon ollu ajatos pystyttä kaks patsasta kotirannale: jopparin hongasta ja tullimiehen jäästä, näessi, tulli suli, jopparin kunnia säily! Ja nyt raja oon kiini!” Tietääkös Koronavirus, ette tässä oon nyt raja? Miksis juuri valtakunnan välinen raja? Sama väki, kaks eri hallintoaluetta?

Bengt Pohjanen kertoo, että hänen kalenterinsa on ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin tyhjä.

– Saan istua kaikessa rauhassa ja kirjottaa, kääntää ja lukea. Mulla oon töitä aamusta ilthaan. Raja oon kiini. Ovet oon suljettu. Olen 75+ enkä liiku kaupoissa. En saa, enkä tohi. Met olema nyt karanteenissa.

Svenska Dagbladet -lehti Tukholmasta aikoo tulla tekemään kirjailijasta ensi viikolla henkilöjuttua, mutta nyt on epävarmaa tuleeko tekijä ja saako hän tulla.

– Kysymyksiä oon monta, tuntheet kiehuva niin täälä ko sielä ja muuala päin mailmaa. Kunkas toimia? Ruotti oon valinu oman tien. Suomi oman. Unelma yhteisestä Euroopasta taisi sammua. Näin kuulen medioissa ja luen netissä. Ruotti meinaa, ette paras lääke oon ottaa vasthaan viruksen ja päästä sitä tietä kansan vastustustasole. Stokholmi oon auki. Mikä oon parasta ja tehokhainta tässä? Mene ja sano!


Kommentointi juttuun on päättynyt.