Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa alkoholittoman eli tipattoman tammikuun tarpeellisuuteen.
Raittiin tammikuun puolesta on kampanjoitu tiettävästi jo sotavuosista lähtien Suomessa.
Edelleenkin suomalaisten alkoholinkäyttö perustuu on- tai off-asentoon – otetaan sankka humala tai kieltäydytään alkoholista täysin.
Liiallisen tai jatkuvan juomisen haitat ovat kiistattomat, mutta 1-2 lasillisen terveyseduista ei ole varmuutta.
Tarvitsemmeko tipattoman kuukauden vuodessa? Ratkaisu äänin 3-2 kyllä tarvitaan.
Raittiuden Ystävät ry:n puheenjohtaja, käsikirurgian dosentti Martti Vastamäen mukaan juomisen lopettamisen jälkeen aineenvaihdunta muuttuu normaalimmaksi jo muutamassa päivässä. Myös korkeat maksa-arvot palautuvat kuukauden aikana yleensä lähemmäksi normaalia.
– Tipaton tammikuu on erittäin tarpeellinen sekä kohtuukäyttäjille että niille sadoilletuhansille suomalaisille riskikuluttajille, jotka käyttävät alkoholia säännöllisesti joka viikko, jopa lähes päivittäin.
Vastamäki arvioi, että tipaton kuukausi myös vähentää kulutukseen verrannollisia alkoholihaittoja, esimerkiksi poliisin vuosittain pidättämien 20 000 rattijuopon tai 40 000 alkoholin käyttöön liittyvän pahoinpitelyn määrää.
Ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n aluekoordinaattori Sinikka Korpelan mielestä tipattoman tammikuun tarkoituksena on pysähtyä miettimään omaa alkoholinkäyttöä. Hän näkee alkoholittomalla kuukaudella monia terveyshyötyjä: verenpaine laskee, paino putoaa, unenlaatu paranee, maksa saa levätä.
– Alkoholi aiheuttaa terveyshaittoja ja esimerkiksi maksavaurion riski kasvaa jo silloin, kun alkoholinkulutus on pidempään yli 2,5 alkoholiannosta vuorokaudessa. Lisäksi alkoholin sisältämän etanolin syöpävaarallisuus tunnetaan huonosti. Tipattomassa tärkeintä on kuitenkin pohtia omaa suhdetta alkoholiin. Nimestään huolimatta Tipaton ei tarkoita ehdottomuutta – jo alkoholin vähentäminen tekee hyvää.
Valtiotieteiden tohtori, yhteiskuntatieteilijä Antti Maunun mielestä juomiseen liittyy aina hyötyjä ja haittoja.
– Ilman hyötyjä kukaan ei joisi, ja haitoista kärsivät kaikki vähintään välillisesti. Hyödyt ja haitat on kuitenkin julkisessa keskustelussa erotettu. 1950-luvulla kulttuuria hallitsi ymmärrys juomisen haitoista. Nyt haitoista puhuminen on kukkahattuilua, ja fiksua ja kypsää on pyrkiä juomaan mahdollisimman vapaasti, paljon ja halvalla.
Antti Maunu pitää hyvänä, että edes yhtenä kuukautena haitoista voidaan puhua asiallisesti ja ilman leimoja.
– Parasta olisi, ettei tarvittaisi erikseen juomisen ja juomattomuuden kausia, vaan juomisen eri puolia voitaisiin käsitellä rauhallisesti ja rakentavasti rinnakkain.
Oulun olutseuran puheenjohtaja Anu Tarvainen ei aio viettää tipatonta tammikuuta.
– Vuoden alku on toki hyvä aika tarkastella niin syömis- kuin juomistapojaan, mutta ehdoton absolutismi tiettynä kalenterikuukautena ei välttämättä auta, jos kokee oman alkoholinkäyttönsä huolestuttavaksi tai jos sitten odottaa helmikuuta kun ”saa” taas ottaa.
Tarvainen kysyy miksei tipattomia jaksoja voisi halutessaan pitää silloin tällöin ilman sen kummempia ehtoja ja aikarajoituksia.
– Mielestäni tipattoman tammikuun sijaan voisi olla "koko vuosi kohtuudella" -kampanja, jota voisi sitten jatkaa joka vuosi.
Oulun viininystävien puheenjohtaja, arkkitehti Kimmo Kuismasen mielestä tipaton tammikuu on täysin turhaa.
– Mikäli viljelee kohtuutta, ei tarvitse. Mikäli alkoholi on ongelma, on parempi lopettaa kokonaan, sillä tipattoman jälkeen juominen ryöstäytyy jälleen.
Kuismasen mukaan viiniystävät lähtevät siitä, että kohtuullisesti nautittuna viiini on terveellistä ja sosiaalista.
– Mieluummin puolet vähemmän ja tuplasti parempaa, hän sanoo.
Mutta mikä on kohtuus?
– Perhelääkärimme mukaan lasi tai pari enintään viitenä päivänä viikossa. Tai jopa vähemmän. Pieninkin krapulan tunne aamulla on varoitus liiasta siemailusta, Kimmo Kuismanen toteaa.
Vietätkö tipatonta tammikuuta? Tarvitaanko alkoholista pidättäytymistä yhden kuukauden ajan? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.