Pu­hee­nai­he: Tar­vi­taan­ko syr­jä­ky­lil­le asun­to­jen ro­mu­tus­palk­kio­ta?

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa syrjäkylien asuntojen romutuspalkkioon.

Nykyisin osassa Suomea asuntojen hinnat laskevat ja asuntoa voi olla vaikea myydä.
Nykyisin osassa Suomea asuntojen hinnat laskevat ja asuntoa voi olla vaikea myydä.
Kuva: Timo Jokelainen

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa syrjäkylien asuntojen romutuspalkkioon.

Sauli Niinistö esitti Ylen vaalitentissä, että asuntojen arvon laskusta kärsiviä ihmisiä voitaisiin tukea rahallisesti. Tämä helpottaisi etenkin työn perässä muuttamista.

Vuokraturvan Timo Metsola vei ajatusta pidemmälle ehdottamalla muuttotappioalueiden asunnoille romutuspalkkiota. Metsolan mukaan näin myös vähennetään ylitarjontaa muuttotappiopaikkakuntien asuntomarkkinoilla.

Raadin ratkaisu äänin 3-2: asuntojen romutuspalkkiota ei tarvita.

Taivalkosken kunnanjohtaja Jukka Mikkonen pitää romutuspalkkiota hyvänä ajatuksena.

– Muuttotappioalueilla asuntojen markkinahinnat eivät vastaa niiden todellista arvoa ja tämä rajoittaa uudisrakentamista. Pitää olla varma siitä, että jää pitkäaikaisesti asumaan paikkakunnalle, jotta on perusteltua rakentaa talo tai ostaa huoneisto, jonka myyntiarvo ei vastaa hankintaa, Mikkonen pohtii.

– Mikäli vanhoille huonokuntoisille asunnoille saisi romutuspalkkiota, keventäisi se uudisrakentamiseen tarvittavaa lisärahoitusta ja toisaalta vaikuttaisi maisemakuvaan positiivisesti, kun vanhat röttelöt eivät jäisi pilaamaan maisemakuvaa, Mikkonen lisää.

Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Johanna Laitala kertoo suhtautuvansa asiaan nykytietämyksellä varauksella.

– Tässä ei ole tullut esille, mistä asunnoista on kysymys, pelkästään omakotitaloista vai myös asunto-osakeyhtiöasunnoista? Jo nyt haja-asutusalueilla on paljon kylmiksi jätettyjä pientaloja. Miten käy kiinteistöveron maksuvelvollisuuden? Mitä jos asunto on asuntolainan vakuutena, Laitala kysyy.

– Ratkaistavaksi jää, mitä tapahtuu sille osalle lainaa, jonka panttina asunto on ja jota ei pystytä maksamaan kokonaan pois. ARA-vuokratalon purkukustannuksiin on jo nyt tietyin edellytyksin mahdollista saada avustusta. Avoimia kysymyksiä on paljon, jään odottelemaan asian mahdollista kehittelyä, Laitala toteaa.

Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg muistuttaa kaupungistumisen olevan tällä hetkellä valtatrendi monissa maissa, myös Suomessa.

– Ehkä kokonaan peruskorjaamattomien kokonaisten taloyhtiöiden kuten kerrostalojen ja rivitalojen osalta romutuspalkkio voisi olla mielenkiintoinen ajatus, jota kannattaisi tutkia tarkemmin, Mannerberg arvioi.

Jotta pystyttäisiin toimimaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, tulisi Mannerberg mielestä miettiä myös sitä, mihin ”romutettavista” taloista asukkaat muuttavat.

– Mikäli muutto tapahtuu työn perässä ja mahdollistaa sitä kautta kansantalouden turvaamisen ja syrjäytymisen vähentämisen, voisi ajatus olla yhteiskunnallisesti oikeutettu.

– Asunnon omistamiseen sisältyy aina riski siitä, että asunnon hinta ei kehity toivotulla tavalla. Tätä riskiä voi jokainen pienentää säästämällä oman asunnon lisäksi myös muihin kohteisiin, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen muistuttaa.

– Nykyisin osassa Suomea asuntojen hinnat laskevat ja asuntoa voi olla vaikea myydä. Yhteiskunnan maksama asuntojen ”romutuspalkkio” olisi tähän väärä ratkaisu, Kärkkäinen linjaa.

Tuki lisäisi Kärkkäisen mukaan byrokratiaa asuntomarkkinoille ja asettaisi alueita eriarvoiseen asemaan.

– Jos halutaan tukea muuttamista, muuttoveroksikin kutsutun varainsiirtoveron keventäminen olisi uusia tukimuotoja tehokkaampi ja tasa-arvoisempi teko.

Kempeleen kunnanjohtajan Tuomas Lohen mielestä äkkiseltään ajatus romutuspalkkiosta voi tuntua kiehtovalta, jopa loogiselta.

– Arvottomien ja asumattomina ränsistyvien asuntojen ongelma syrjäseuduilla on kiistaton. Romutuspalkkio on kuitenkin liian yksioikoinen ratkaisu tähän kehityskulkuun, Lohi näkee.

– Se olisi myös kyseenalainen signaali valtiovallalta syrjäseutuja kohtaan. Romutuspalkkion sijaan erilaisin purkuavustuksin voitaisiin kannustaa taantuvia alueita uusiutumaan, uudistamaan rakennuskantaa ja etsimään toimintoihin uusia tuulia.

Tuki tulisi Lohen mukaan kohdentaa erityisesti kuntiin ja taloyhtiöihin. Myös kiinteistöjen purkaminen ja kehittäminen ilman alaskirjausvaadetta lääkitsisi tilannetta.

Mitä mieltä olet asuntojen romutuspalkkiosta? Pitäisikö sellainen ottaa käyttöön? Mikä olisi sopiva palkkio purettavasta asunnosta? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.