Pu­hee­nai­he: Tar­vi­taan­ko Suomeen kai­vos­ve­ro?

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa siihen, tarvitaanko Suomessa kaivosveroa.

Kansalaisloitteessa vaaditaan muun muassa, että kaivosmineraalit määriteltäisiin valtion omaisuudeksi, kuten monissa muissa kehittyneissä maissa on tehty.
Kansalaisloitteessa vaaditaan muun muassa, että kaivosmineraalit määriteltäisiin valtion omaisuudeksi, kuten monissa muissa kehittyneissä maissa on tehty.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa siihen, tarvitaanko Suomessa kaivosveroa.

Tällä viikolla Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa kaivosveroon.

Kesän alussa julkaistussa ohjelmassaan hallitus lupasi uudistaa kaivoslainsäädäntöä muun muassa verotuksella. Sähköveron kiristämisen lisäksi hallitus selvittää mahdollisuuksia ottaa käyttöön erillinen kaivosvero. Verotuksella pyritään siihen, etteivät kaivoksista saadut hyödyt menisi Suomelta sivu suun. Kaivosteollisuuden mukaan hallituksen suunnittelemien uudistusten toteutuminen muun muassa vähentäisi työpaikkoja Suomessa.

Heinäkuussa kaivoslain uudistamista vaativa kansalaisaloite rikkoi eduskunnan käsittelyyn tarvittavan allekirjoitusmäärän. Aloitteessa vaaditaan muun muassa, että kaivosmineraalit määriteltäisiin valtion omaisuudeksi, kuten monissa muissa kehittyneissä maissa on tehty. Aloitteessa myös ehdotetaan, että kaivosyhtiöltä kerätyt verot rahastoitaisiin, jolloin niitä voisi käyttää mahdollisten ympäristöhaittojen kompensointiin.

Tarvitaanko Suomeen kaivosvero, vai karkottaako se investoinnit?

Ratkaisu äänin 4–1: kyllä tarvitaan.

Laskentatoimen professorin Petri Sahlströmin mielestä kaivosveroa ei tarvita, koska verotusta tulee tarkastella laajana kokonaisuutena eikä toimiala kerrallaan. Oulun yliopistossa työskentelevän Sahlströmin mukaan verotuksen tulee olla mahdollisimman ennakoitavaa, yksinkertaista ja oikeudenmukaista. Hän korostaa, että nykymaailmassa on huomioitava kansainvälinen verotuksellinen kilpailukyky.

– Näitä verotuksen perusasioita on erittäin vaikea toteuttaa, jos verotus on toimialakohtaista.

Sahlström uskoo, että ympäristönäkökohdat korostuvat verotuksessa jatkossa entistä enemmän. Hän toteaa, että kaivosvero on myös houkutteleva verotuksen lähde, koska sen kohdetta, kaivosta, on vaikea siirtää toiseen maahan.

– Hyvänä vertailukohtana käy vaikka kiinteistöverotus.

Vihreiden pitkän linjan poliitikon Osmo Soininvaara kannattaa kaivosveroa. Hänen mielestään Suomi on luovuttanut maaperän rikkaudet koko maailman omaisuudeksi löytäjä saa pitää -periaatteella.

– Jos saudiarabialainen yhtiö löytää Suomesta kultaesiintymän, se kuuluu sille, mutta jos minä löydän Saudi-Arabiasta öljyä, se ei kuulukaan minulle. Miksi emme laskuttaisi maaperämme tyhjentämisestä kaivosverolla, kuten muut maat?

– Anteliaisuuttamme on perusteltu sillä, että houkuttelemalla kaivosjätit Suomeen saamme työpaikkoja. Mikä kiire meillä on? Malmi on hyvässä turvassa maan povessa hyödynnettäväksi myöhemmin. Todennäköisesti sen arvo vain nousee. Tämä sukupolvi on kovin itsekäs, Soininvaara toteaa.

Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen on Soininvaaran kanssa samoilla linjoilla. Hänen mielestään Suomen maaperän voi ajatella olevan yhteistä kansallisomaisuutta. Sen vuoksi hän toivoisi, että kaivostoiminta olisi mahdollisimman paljon kotimaisessa omistuksessa, ja että Suomessa panostettaisiin nykyistä enemmän kaivannaistuotteiden jalostukseen.

Kilpeläisen mukaan kaivokset ovat merkittäviä kunnalle, koska ne työllistävät ihmisiä. Sitä kautta kunnalle kertyy myös ansioverotuloja. Kunnanjohtaja huomauttaa, että kaivosten vaikutukset esimerkiksi infraan ja ympäristöön aiheuttavat vastaavasti kuluja eri toimijatasoille kunnissa ja valtion tasolla.

– Kaivosvero voisi toimia voimalaitosveron tapaan. Verotus ei kuitenkaan saisi muodostua liian raskaaksi kaivosten kannattavuudelle tai estää kaivosinvestointeja.

Myös kaivannaisteollisuudessa toimivien yritysten edunvalvontajärjestö, Kaivosteollisuus ry, on verotuksen kannalla. Toiminnanjohtaja Pekka Suomela toteaa, että selkeämpi verojärjestelmä olisi paikallaan, kunhan alan toimintaedellytyksistä ja maanomistajien korvauksista huolehditaan.

– Suomessa kaivosteollisuus on raskaammin verotettu kuin Ruotsissa. Se johtuu erityisesti energiaverotuksesta. Maksamme myös palkka- ja yhteisöveroa, alv:n ja Yle-veroa sekä lukuisia maksuja, Suomela listaa.

Suomelan mukaan veron tulisi jäädä kunnan hyväksi. Hän toteaa, että kaivosten menossa olevia 800 miljoonan euron investointeja ja niiden synnyttämää taloudellista toimintaa tarvitaan.

– Myös työpaikat Pohjois-Suomessa ovat tärkeitä. Kaivosten tuotteita tarvitaan kaikessa arjen tekemisessä ja osana akkuklusteria vastaamme myös ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni äänesti kaivosveron puolesta. Hänen mukaansa kaivosveron tuotto tulisi ohjata sille kunnalle, jolla kaivos toimii.

– Luonnonvarojen tuotosta tulee jäädä tulevaisuudessa isompi osa sille alueelle, jolla on kaivostoimintaa ja joka kantaa mahdolliset ympäristövaikutukset.

– Kaivosyhtiöiden ympäristövakuudet täytyy olla riittävällä tasolla siten, että ympäristölliset vastuut tulee kaikissa tilanteissa hoidettua eikä veronmaksajille aiheudu laskua, ministeri perustelee vastaustaan.