Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa sokerin käyttöön ja mahdolliseen sokeriveroon.
Makeisilta ja jäätelöltä katoaa ensi vuoden alussa valmistevero minkä ennakoidaan laskevan karamellien ja jäätelön hintaa. Lisääntyneen sokerin käytön terveysvaikutukset kuitenkin huolestuttavat, ja niinpä tilalle ehdotetaan sokeriveroa, joka koskisi kaikkia tuotteita, joihin on lisätty sokeria.
Tarvitaanko Suomeen sokerivero suojelemaan suomalaisia?
Ratkaisu äänin 3-2 kyllä tarvitaan.
Makeisten ja jäätelön valmistevero poistetaan ensi vuoden alussa, koska EU:n komission mielestä se on valtiontukisääntöjen vastainen ja vääristää kilpailua samankaltaisten tuotteiden välillä. Makeisveroa peritään nyt esimerkiksi suklaasta muttei suklaakekseistä. Valtio menettää veron poistumisen myötä yli 250 miljoonan euron verotuotot.
Kansanedustaja, terveys- ja sosiaalivaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) vaatii tilalle kattavampaa sokeriveroa, jossa kaikki lisättyä sokeria sisältävia tuotteita verotetaan.
– Sokerin haitat ovat mittavat. Liikalihavuus, tyypin 2 diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit nakertavat niin kansanterveyttämme kuin -talouttammekin, Heikkinen huomauttaa.
Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpää kertoo, että sokeriverotusta on selvitetty perusteellisesti ja se on hänen mukaansa juridisesti, teknisesti ja taloudellisesti toteutuskelvoton.
– Myös veron ohjausvaikutus on tutkimusten mukaan kyseenalainen. Vero heikentäisi ruoka- ja juomayritysten kilpailukykyä, ja sen toteutuksen kustannukset tulisivat kohtuuttomiksi yrityksille ja verottajalle.
Tanhuanpää sanoo, että yrityksille ravitsemusasiat ja ihmisten toiveiden kuuntelu ovat tärkeitä. Siksi tuotteiden sokerimäärän vähentämiseksi tehdään pitkäjänteistä tuotekehitystä.
Erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kuvaa ruokakulttuurimme muuttuneen napostelukulttuuriksi, jossa kunnolliset ateriat syrjäytetään runsaasti energiaa ja lisättyä sokeria sisältävillä ruoilla ja juomilla, jotka taas lihottavat sekä lapsia että aikuisia.
Kuusipalon mielestä sokeriveroa tarvitaan erityisesti lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi, koska heidän ruokavalionsa sisältää muita väestöryhmiä enemmän lisättyä sokeria. Hänen mukaansa lapset saavat jopa 70 prosenttia päivittäisestä sokerinsaanistaan välipaloista, joissa sokerin osuus on 20 prosenttia energiasta.
– Kansalaisten terveyden edistämiseksi olisi tärkeää, että sokeripitoisten ja napostelutuotteiden nauttimista vähennetään edelleen. Näiden tuotteiden kulutus on viime vuosikymmenellä lisääntynyt merkittävästi ja reaalihinta laskenut.
Kuusipalon mielestä verotusta tulisi kohdistaa siten, että verovaikutukset kohdistuvat tasapuolisesti eri sosiaaliryhmiin ja että sillä tuetaan terveyden edistämistä ja kansantautien ehkäisyä.
– Terveysperustaisessa sokeriverotuksessa verotus kohdistuisi tuotteeseen lisättyyn sokeriin, koska runsaasti sokeria sisältävien tuotteiden ylenmääräinen syöminen tuo ylimääräistä energiaa ja on siten haitallista. Veroperusta tulee määritellä terveysargumenttien ja julkisen keskustelun avulla. Esimerkiksi Unkarissa sokerin, rasvan ja suolan verottaminen on terveysperustaista, minkä EU-lainsäädäntö myös mahdollistaa.
Asiantuntijahammaslääkäri Hannu Hausen Suomen Hammaslääkäriliitosta sanoo, että hampaiden reikiintyminen kääntyisi laskuun, jos vähentäisimme sokerinsaantia alle 10 prosenttiin kokonaisenergiasta ja jos nauttisimme sokeriset ruoat ja juomat aterioiden yhteydessä.
– Sokerin osuus päivittäisestä kokonaisenergiansaannista jää työikäisillä vain niukasti alle 10 prosentin, joka on kansallisten ravitsemussuosituksiemme yläraja. Lapsilla 10 prosenttia ylittyy selvästi. WHO:n mukaan 5 prosenttia riittää Neuvonnalla sokerinsyöntiä ei enää saada vähenemään. Elintarviketeollisuus ja kauppakin ovat melko haluttomia toimimaan tämän suuntaisesti. Siksi lisätylle sokerille tarvitaan kunnon vero, Hausen toteaa.
Haukiputaalaisen Putaan Pulla Oy:n toimitusjohtaja ja yrittäjä Antti Tyykiluoto kehittäisi sokeriveron sijasta kouluruokailua.
– Sokerivero ei ole oikea tapa tämän asian ratkaisemiseen. Panostaisin kouluruokailuun ja sielläkin keventäisin tiukkoja raja-arvoja jotta ruoka maistuisi eikä tarvitsisi lapsesta lähtien turvautua makeisiin välipaloihin. Kouluruokailu on erinomainen mahdollisuus ohjata nuorten ruokailukäyttäytymistä kun satsataan hyvään makuun.
Leipuriliiton hallituksessa istuva Tyykiluoto toteaa, että Suomen hallitus on luvannut byrokratian karsimisista.
– Sokerivero jos joku laittaisi pienleipurit ja yrittäjät ahtaalle monimutkaisine toteutusmalleineen.
Mitä mieltä olet sokerista ja sen terveellisyydestä? Tarvitaanko Suomeen sokerivero hillitsemään imelän syöntiä? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.
