Pu­hee­nai­he: Tar­joaa­ko hal­li­tus­oh­jel­ma me­nes­tyk­sen eväitä poh­joi­seen? "Ai­ka­moi­nen ekoteko olisi kak­sois­rai­de Oulusta Sei­nä­joel­le"

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati arvioi uuden hallitusohjelman vaikutuksia Pohjois-Suomelle.

Kalevan Sunnuntaikäräjät-raati ennustaa Antti Rinteen hallitusohjelman olevan vaikutuksiltaan suotuisa Pohjois-Suomelle.
Kalevan Sunnuntaikäräjät-raati ennustaa Antti Rinteen hallitusohjelman olevan vaikutuksiltaan suotuisa Pohjois-Suomelle.

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati arvioi uuden hallitusohjelman vaikutuksia Pohjois-Suomelle.

Antti Rinteen (sd.) hallitus sitoutuu nostamaan työllisyysasteen 75 prosenttiin. Hallitus lisää menoja 1,2 miljardia euroa ja hakee ekologista sekä sosiaalista talouskasvua.

Onko kaikki hallituksen lupaama mahdollista toteutua? Ja tarjoaako hallitusohjelma erityisesti pohjoiselle Suomelle menestyksen mahdollisuuksia? Mikä hallitusohjelmassa on lupaavaa, mikä vähemmän hyvää?

Ratkaisu äänin 5-0 kyllä on luvassa menestystä.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Matti Tyhtilän mukaan hallitusohjelmaan on kirjattu MTK:n toivomia uudistuksia. Olennaista on, että tuottajan asemaa vahvistetaan ruoantuotantoketjussa ja tuotteiden jäljitettävyyttä parannetaan.

– Maatalouden vaikea kannattavuustilanne on huomioitu ja se mahdollistaa alan kehityksen toivotulla tavalla. Uudet toimet hiilensidonnassa, karjanlannan kaasutus ja metsien kestävä hyödyntäminen vievät koko Suomea eteenpäin.

Tyhtilän mielestä hallitusohjelma mahdollistaa metsän kestävän käytön ja pohjoiseen suunnitellut investoinnit, mikä tuo elinvoimaa, työtä ja hyvinvointia.

– Aluekehitysvarojen jako on kirjattu toiveiden mukaisesti Itä- ja Pohjois-Suomen osalta, joka varmistaa alueemme rahoituksen saannin. On varmistettava hyvien asioiden toteutuminen yhteistyötä tehden työryhmien kautta.

Biojalostamoa Paltamoon valmistelevan KaiCell Fibersin toimitusjohtaja Jukka Kantola kertoo hallitusohjelman yllättäneen myönteisesti, kuten Suomen jääkiekkomaajoukkueen.

– Harva osasi odottaa hyvää uusien investointien kannalta. Näyttäisi siltä, että metsien kestävää käyttöä voidaan jatkaa ja hakkuurajoitteita ei asetettu. Haasteeksi jää, miten tulkita kryptistä hiilineutraalitavoitetilaa, jonka suhteen keinot jäävät epämääräisiksi. Täytyy toivoa, ettei hallitusohjelman toteutuksessa unohdeta puun kestävän käytön tärkeyttä osana ilmastomuutoksen vastaista työtä. Mitä tahansa puusta jalostetaankin, korvaa se aina ei-uusiutuvia fossiilia vaihtoehtoja, Kantola toteaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin aluepäällikön Merja Ylösen mielestä on hienoa, että hallitusohjelmassa monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen on nostettu ilmastonmuutoksen torjumisen rinnalla keskeiseksi tehtäväksi. Rahaa siihen on jaossa lisää. Ylösen mukaan myös maankäytön keinot, soiden ja turvemaiden päästöjen vähentäminen ja suometsien ilmastokestävä hoito toimivat suoluonnon hyväksi.

– Sen sijaan turpeen energiakäytön jatkamiselle edes huoltovarmuudella perustellen ei ole syytä. Turvehan säilyy suossa ja vain jatkaa kertymistään, ellei suon vesitaloutta häiritä.

Erityiskiitoksia Merja Ylönen jakaa lisäinvestoinneista raiteisiin.

– Aikamoinen ekoteko olisi kaksoisraide Oulusta Seinäjoelle.

Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohen mukaan Pohjois-Suomen näkökulmasta hyviä kirjauksia ovat muun muassa liikenne- ja tietoverkkoinfraan, matkailuun sekä luontopalveluihin liittyvät kehittämispanostukset.

– Sen sijaan polttoaineveron kiristys aiheuttaa suurta huolta, Lohi sanoo.

– Kuntien kannalta on erittäin tärkeää, ettei kuntien valtionosuuksia olla leikkaamassa ja toisaalta lukuisiin uusiin kunnille suunnattuihin tehtäviin ja lisävelvoitteisiin luvataan valtion sadan prosentin taloudellinen kompensaatio. Näiden molempien täytyy myös lukeutua kuntien ykkösprioriteetin edunvalvonta-asioihin tulevina vuosina.

Oulun yliopiston tutkimusrehtori Taina Pihlajaniemi toteaa, että yliopistojen kannalta hallitusohjelman hyvä kirjaus on, että Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatio eli TKI-määrärahat aiotaan kääntää nousu-uralle. Tavoitteena on TKI-panostusten nostaminen nykyisestä 2,8 prosentista 4 prosenttiin. Lisäksi luvataan panostaa tutkimusrahoituksen ennakoitavuuteen ja pitkäjänteisyyteen sekä vahvistetaa tutkimus- ja tiedeyhteisöjen kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa panostamalla tutkimusympäristöihin ja tutkimusinfrastruktuureihin.

– Konkreettinen lupaus on indeksikorotusten toteutus täysimääräisinä, Pihjalaniemi sanoo.

Hän kertoo odottavansa, että uusi tiede- ja kulttuuriministerin tehtävä lisää tutkimuksen merkitystä poliittisessa päätöksenteossa.

Mitä mieltä olet uuden hallituksen tavoitteista? Voiko Pohjois-Suomen odottaa hyötyvän hallitusohjelman linjauksista? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.