Lauantaikäräjät ottaa kantaa siihen, syrjiikö peruskoulu pohjoisen poikia.
Tutkimusten mukaan tyttöjen ja poikien väliset erot koulumenestyksessä ovat Suomessa edelleen suuria. Hiljattain julkaistiin professori Jouni Välijärven raportti tasa-arvon toteutumisesta suomalaisissa kouluissa. Se osoitti, että tyttöjen ja poikien oppimistulosten välinen kuilu on syventynyt etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Mistä erot johtuvat ja mitkä keinot voisivat tepsiä niihin?
Ratkaisu äänin 4-1: peruskoulu ei syrji poikia.
Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä vastaa ei, vaikka toteaakin, että peruskoulun opetusmenetelmät ovat tähän saakka suosineet enemmän tyttöjä.
Hänen mielestään tietoista syrjintää ei ole.
– On totta, että tyttöjen ja poikien väliset erot oppimistuloksissa ovat Suomessa suuret. Pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että poikien oppimistyylit otettaisiin huomioon. Näen, että uusi opetussuunnitelma antaa siihen hyvät eväät. Siinä on enemmän yksilöllisiä oppimispolkuja ja oppilaan oma vastuu lisääntyy. Lisäksi opetus on toiminnallisempaa ja pedagogiikka on monipuolista. Teknologiaa hyödynnetään enemmän.
Pateniemen koulun vanhempaintoimikunnan varapuheenjohtaja ja Oulun alueellisen vanhempainyhdistyksen tiedottaja Kaisu Lyöri ei myöskään ole huomannut syrjimistä.
– Ainakaan itse en lukioikäisen tytön ja viidesluokkalaisen pojan äitinä ole tällaista kokenut. Päinvastoin, minulla on käsitys, että pojat saavat tyttöjä enemmän huomiota ja tukea koulunkäyntiin, hän pohtii.
Lyöri miettii, että erot tyttöjen ja poikien välisissä oppimistuloksissa voivat johtua esimerkiksi siitä, että pojat tarvitsevat tyttöjä enemmän yksilöllistä ohjausta ja tukea. Luokkakokojen suurentuessa ja ohjaajien vähentyessä tähän ei kuitenkaan ole kouluilla mahdollisuutta.
– Syynä voi olla myös se, että pojat kypsyvät ja kehittyvät tyttöjä hitaammin peruskoulussa tarvittavissa taidoissa.
Peruskoulun 9. luokkaa käyvä haukiputaalainen Tomi Piittinen ei näe syytä sille, mikseivät pojat voisivat pärjätä yhtä hyvin peruskoulussa kuin tytötkin. Hänestä pojat eivät opi eri tavalla kuin tytöt.
– Pärjäämiseen vaikuttaa esimerkiksi se, mitä tekee vapaa-ajalla eli jaksaako keskittyä koulunkäyntiin. Ainakin yläkoulussa pitää jaksaa tosi paljon opiskella koulun ulkopuolellakin.
Piittisen mielestä koulunkäynnistä voisi kuitenkin tehdä nykyistä kiinnostavampaa vaikka se, että opetuksessa olisi enemmän erilaisuutta.
– Ei opiskeltaisi vain kirjoista vaan olisi vaikkapa toiminnallisempaa opetusta.
Haukiputaalaisen Länsituulen yhtenäisperuskoulun rehtori Anne Järvelä ei pidä oppimistulosten välisiä eroja sukupuolikysymyksenä.
– Olisin enemmän huolissani siitä, että ääripäiden välillä on entistä suurempi kuilu. Ääripäissä on sekä tyttöjä että poikia, hän toteaa.
Järvelän mukaan kouluissa on rakenteita huomioida oppilaita yksilöllisesti, mutta ei välttämättä resursseja.
– Uusi opetussuunnitelma tuo paljon hyvää, mutta se vaatii mahdollisuutta kouluttaa henkilöstöä sekä hyödyntää muutakin kuin kouluympäristöä. Pohjois-Suomessa on paljon kuihtuvia paikkakuntia, joilla on rajoitetut taloudelliset resurssit järjestää oppilaan tarvitsemia palveluja. Koulu ei yksin riitä, tarvitaan laajempia yhteistyöverkostoja.
Kyllä-vastauksen antava OAJ:n Pohjois-Pohjanmaan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Eilola puhuu Järvelän kanssa samasta asiasta: resursseista.
– Peruskoulu antoi vuosikymmenten ajan suomalaisille lapsille ja nuorille suhteellisen tasapuoliset oppimisen mahdollisuudet. Nyt peruskoulu on kriisissä. Koulutusjärjestelmä vaatisi yhteiskunnalta huomattavan paljon enemmän resurssointia, jotta yksilöllisyys opetuksessa toteutuisi paremmin. Esimerkiksi koulunaloitusikä tulisi sitoa lapsen kehitysikään, ryhmäkokojen tulisi olla riittävän pieniä, valinnaisuuden laajempaa ja opettajien tulisi saada laadukasta täydennyskoulutusta opetuksen haasteiden kohtaamiseen, Eilola luettelee ja muistuttaa, että kuntatalouden kurjistuminen hankaloittaa Itä- ja Pohjois-Suomen kasvatus- ja koulutuspalvelujen järjestämistä.
Mitä mieltä olet, syrjiikö peruskoulu poikia, ja erityisesti pohjoissuomalaisia poikia? Osallistu keskusteluun kommentoimalla juttua.