Pu­hee­nai­he: Riit­tää­kö Suo­mes­sa puuta kaik­kiin teh­tai­siin? "Met­sä­va­ro­jem­me myön­tei­nen kehitys jatkuu, mikäli met­sä­po­li­tiik­ka kan­nus­taa ak­tii­vi­seen met­sä­ta­lou­teen"

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa metsäteollisuuden aikeisiin investoida uusiin tehtaisiin.

Metsäteollisuus suunnittelee lisää tehtaita muun muassa Kemiin, Kemijärvelle, Kuopioon ja Paltamoon.
Metsäteollisuus suunnittelee lisää tehtaita muun muassa Kemiin, Kemijärvelle, Kuopioon ja Paltamoon.
Kuva: Janne Körkkö

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa metsäteollisuuden aikeisiin investoida uusiin tehtaisiin.

Metsäteollisuus suunnittelee lisää tehtaita ainakin Kemiin, Kemijärvelle, Kuopioon ja Paltamoon. Metsäalan historian suurin investointi Äänekosken biotuotetehdas käynnistyi yli vuosi sitten.

Aikomukset lisäisivät väistämättä metsien hakkuita, mutta riittääkö Suomessa puuta metsäteollisuuden tarpeisiin? Ja miten käy ilmastonmuutokselle sekä lahopuille, linnuille, liito-oraville tai mustikkasadolle?

Ratkaisu äänin 3-2 kyllä puuta riittää tehtaisiin.

Metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä sanoo, että on epärealistista odottaa, että kaikki tehdassuunnitelmat toteutuisivat.

– Jokaista investointia pohditaan huolella, ja kysymys puun riittävyydestä on olennainen, Niemi sanoo.

Hänen mukaansa Suomessa on puuta enemmän kuin koskaan.

– Metsävarojemme myönteinen kehitys jatkuu, mikäli metsäpolitiikka kannustaa aktiiviseen metsätalouteen ja vältytään laajoilta metsätuhoilta. Luonnonvarakeskuksen laskelmiin perustuen puun käyttöä voidaan lisätä kestävästi. Puun käytön lisääntyessä on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

Tutkimusjohtaja Paula Horne Pellervon taloustutkimuksesta PTT:stä huomauttaa, että Suomeen ei perusteta kannattamattomia tehtaita. Hänkin uskoo, että kaikki tehdasaikeet eivät toteudu.

– Lopputuotteiden ja raakapuun markkinat sekä ympäristöpolitiikka vaikuttavat investointisuunnitelmiin. Puunkäytön lisäys on jo nostanut puun hintaa. Puuta riittäisi metsien kasvun kiihtyessä, mutta kestävät hakkuurajat tulevat ensin vastaan. Metsät ovat tärkeä hiilinielu. Mutta ilmastokysymystä ei ratkaista vain nielujen avulla, vaan päästöjäkin pitää vähentää. Hakkuiden lisääntyessä pitäisi lisätä myös biodiversiteetin suojelutoimia, Horne sanoo.

Hänen mielestään metsäteollisuus ei ole vain kotimaisen puun varassa, sillä ulkomaisen puun, hakkeen ja kotimaisten sivuvirtojen käyttö lisääntynee.

Johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskus Lukesta sanoo, että investoinnit lisäisivät puun käyttöä vasta 2020-luvun lopulla. Puuntuotannollisesti kestävät hakkuumahdollisuudet ovat tuolloin yli 90 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

– Puun saatavuus voi muodostua ongelmaksi, jos kysynnän ja tarjonnan puutavaralajirakenne ja hintaodotukset poikkeavat toisistaan. Suomen metsien hiilinielun noin suuri hakkuiden lisäys lähes nollaisi.

Korhosen mukaan hakkuiden lisäyksestä tulisi kuitenkin ilmastohyötyjä, jos puulla korvataan fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita.

– Metsien monimuotoisuuden edistäminen samanaikaisesti noin suuren hakkuiden lisäyksen kanssa olisi haastavaa, mutta ei mahdotonta, Korhonen toteaa.

Jyväskylän yliopiston soveltavan ekologian professorin Mikko Mönkkösen mielestä jo nykyiset hakkuut ja harventaminen ovat suurin yksittäinen uhkatekijä luonnon monimuotoisuudelle. Hänen mukaansa hakkuutason nostaminen nykytasosta vähentäisi uhanalaisten lajien elinympäristöjen ja resurssien, esimerkiksi lahopuun määrää merkittävästi.

– Hakkuiden lisääminen ei siis ole ekologisesti kestävää. Lisääntyvä puun korjuu metsistä myös pienentäisi metsien hiilinielua, vaikeuttaisi siten tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpenemistä 1.5 asteeseen ja siirtäisi vastuun ilmastotavoitteiden saavuttamisesta talouden muille sektoreille.

Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Höltän mukaan tehtaita suunnittelevat yhtiötkin tietävät, että puusta käydään kilpailua ja sitä ei tule riittämään kaikille. Kaikkien tehdassuunnitelmien toteutuminen on siksi epävarmaa.

– Hakkuut saavuttivat tai ylittivät Luonnonvarakeskuksen mukaan puuntuotannollisesti kestävän hakkuutason jo toissa vuonna yhteensä seitsemässä maakunnassa. Keinot näihin ylisuuriin hakkuumääriin puuttumiseksi ovat vähissä ja lisää vaan tavoitellaan. Lisääntyvät hakkuut merkitsevät väistämättä vahinkoja metsäluonnolle, hiilinieluille, metsien virkistyskäytölle ja monille vesistöjen vedenlaadulle, Hölttä sanoo.

Mitä mieltä olet metsäteollisuuden uusista tehdassuunnitelmista esimerkiksi Kemiin, Kemijärvelle tai Paltamoon? Riittääkö kaikkiin niihin Suomessa puuta? Miten käy ilmastonmuutoksen tai metsäluonnon monimuotoisuuden? Vastaa kommentoimalla tätä juttua kommenttikentässä tai Facebookissa.