Pu­hee­nai­he: Pi­täi­si­kö yli­opis­toon päästä yo-pa­pe­reil­la?

Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa ylioppilastutkinnon merkitykseen yliopistojen opiskelijavalinnoissa.

Opiskelijavalinta on Suomessa moniin muihin maihin verrattuna raskas ja monimutkainen.
Opiskelijavalinta on Suomessa moniin muihin maihin verrattuna raskas ja monimutkainen.
Kuva: Kontiainen Jarmo

Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa ylioppilastutkinnon merkitykseen yliopistojen opiskelijavalinnoissa.

Ylioppilastutkintoa halutaan hyödyntää paremmin yliopistojen opiskelijavalinnoissa. Näin vältettäisiin pääsykokeisiin pänttäämistä ja kalliita valmennuskursseja sekä sujuvoitettaisiin nuorten siirtymistä korkeakouluihin. Opiskelijavalinta on Suomessa moniin muihin maihin verrattuna raskas ja monimutkainen.

Miten yliopistoon hakua pitäisi uudistaa? Riittäisikö yo-tutkinto yliopistoon pääsyyn?

Ratkaisu äänin 3-2  kyllä riittäisi.

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtajan, professori Jouni Välijärven mielestä yo-tutkinto ei riitä, kun nuoria valitaan yliopistoon.  

– Esitys johtaisi yo-arvosanojen korotuskierteeseen. Valmennuskurssit korvautuvat korotuksiin preppaavilla kursseilla. Käytännössä suosituimmat linjat sulkeutuvat kokonaan suurelta osalta ylioppilaita.

Valinnat pelkän yo-tutkinnon perusteella johtaisivat Välijärven mukaan myös siihen, että yleinen korkeakoulukelpoisuus ei enää toteutuisi.

 – Siksi on välttämätöntä  varmistaa myös vaihtoehtoiset tavat edetä korkeakouluun.

Välijärven mielestä järkevintä olisi uudistaa yo-tutkintoa yhdessä lukion arvioinnin kanssa.

– Kokonaisuuden tulisi tuottaa monipuolista tietoa esimerkiksi opinnäytteiden muodossa opiskelijan taidoista ja motivaatiosta.  Tutkinnon ylikorostus ohjaa nuoria siirtämään hakua entisestään, jotta pääsy halutulle alalle varmistuu. Yksi vaihtoehto on avata opintoja  nykyistä useammille hakijoille.

Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja Kaisa Vähähyypän mielestä uudistuva ylioppilastutkinto riittäisi pääväylänä opiskelijavalintojen tarpeisiin ”joko pelkästään tai  tehokkaana esikarsijana”. Alalle soveltuvuutta voitaisiin hänen mielestä mitata lisätestein.

– Yo-tutkinto vertailukelpoisine arvosanoineen ja digikokeineen voi tarjota merkittävästi nykyistä enemmän tietoa opiskelijavalintojen tueksi.

Vähähyyppä lisäisi yhteistyötä korkeakoulujen ja ylioppilastutkintolautakunnan välille käyttökelpoisten valintakriteerien löytämiseksi.

–  Aina tarvitaan myös toinen vaihtoehto. Ylioppilastutkinnon kokeita pitää voida uusia ja tarjota etenemismahdollisuus  jatko-opintoihin myös muita väyliä pitkin.

Laanilan lukion ylioppilas, Suomen lukiolaisten liiton hallituksen jäsen Reetta Kantola Oulusta sanoo, että ylioppilaskirjoituksia tulee hyödyntää opiskelijavalinnassa.

- Se edellyttää sitä, että kokeiden sisältöä kehitetään. Yksittäisten faktojen ulkoa opettelusta on syytä päästä eroon, sillä abiturientin raskas kevät voi estää sujuvan siirtymisen korkeakouluihin. Tällä hetkellä osa teknillisten yliopistojen opiskelijoista valitaan suoraan ylioppilastutkinnon perusteella. Nuorilla tulee kuitenkin olla myös muita väyliä jatko-opintoihin, jotta yksittäinen epäonnistuminen ei murskaa nuoren unelmia.

Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilän mielestä yo-paperit riittäisivät opiskelijavalintaan.

 - Useaan hakukohteeseen pääsee jo nyt ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Todistusvalintaa voidaan edelleen laajentaa. Soveltuvuutta tulee silti voida mitata pääsykokeella niillä aloilla, joilla se on tarpeen.

 Hentilän mielestä pääsykoe ei saa edellyttää pitkää valmentautumista, esimerkiksi erillisiä pääsykoekirjoja.

- Uudistuksessa on taattava myös ammatillista väylää kulkeville mahdollisuus pyrkiä korkeakouluun. Valintaperusteiden tulee olla nykyistä selkeämpiä ja pysyvämpiä, jotta ne voidaan viestiä ja ne ovat tiedossa hyvissä ajoin koulujen opinto-ohjaajilla ja tulevilla hakijoilla.

Myös Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola pitää tärkeänä, että korkeakoulujen pääsykokeita kehitetään niin, että ne eivät vaadi kohtuuttomasti ennakkovalmistautumista. Hänestä yo-paperit eivät kuitenkaan aina riitä opiskelijavalinnoissa.

- Pitää huomioida alojen erilaisuus. Esimerkiksi taidealojen koulutus edellyttää pääsykokeita.

Ylä-Kotola vertaa ylioppilastutkintoa ja pääsykoetta joillakin aloilla urheilutermein kestävyysharjoitteluun ja räjähtävään nopeuteen.

 - Ylioppilastutkinto on pitkän oppimisen tulos ja pääsykoe nopean. Nykyisessä työelämässä tarvitaan myös nopeaa oppimista.

Mitä mieltä olet yliopistojen hakumenettelyistä? Riittäisikö yliopistoon pääsyyn ylioppilastutkinto? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

Ilmoita asiavirheestä