Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa vaalikampanjoiden kulujen lakisääteiseen kattoon.
Sitran julkaisemassa Liisa Hyssälän ja Jouni Backmanin Kansanvallan peruskorjaus -työpaperissa pohditaan, millaisia uudistuksia demokratiamme rakenteet ja toimintatavat vaativat.
Sen mukaan ehdokkaiden vaalirahoitus on riistäytynyt hallinnasta. Se suosii ehdokkaita, joilla on paljon rahaa käytettävissä.
Kehityksen hillitsemiseksi ehdotetaan vaalirahoituksen lakisääteistä kampanjakattoa.
Raadin ratkaisu äänin 4–1: Vaalikampanjoiden kuluille tulee asettaa lakisääteinen katto.
– Kannatan lähtökohtaisesti kampanjakattoa. Se tasa-arvoistaisi vaalien asetelmia ehdokkaiden kesken. Monesti jo pelkästään kampanjan hinta saattaa estää lähtemästä ehdolle, keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska toteaa.
Ovaskan mielestä on tärkeää, että meillä on päättäjinä eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia henkilöitä.
– On toki myönnettävä, että osa ehdokkaista on jo valmiiksi tunnettuja ja he saavat ilmaista julkisuutta mediassa. Tuntemattomammat ehdokkaat joutuvat satsaamaan enemmän rahaa saadakseen viestinsä kuuluviin. Meidän pitää pystyä välttämään se, että ainoastaan rahan voimalla noustaan esimerkiksi eduskuntaan.
– Jos ehdokkaalla ei ole mittavaa yksityistä rahoittajaa, esimerkiksi elinkeinoelämää tai ay-liikettä, kustannukset nousevat helposti liian korkeaksi tavallisen ihmisen taloudelle, perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo muistuttaa.
Kansalaisten perusoikeus on asettua ehdolle ja osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Jos henkilökohtainen talous muodostuu esteeksi, perusoikeus ei toteudu.
– Rahan ei pitäisi olla ratkaisevaa vaalituloksen kannalta, vaan asioiden, mitä ehdokas ja puolue ajavat. Perussuomalaiset osoitti tämän todeksi jo eduskuntavaaleissa 2011. Kampanjakatoille myös valvonta sanktioineen.
– On tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus osallistua vaaleihin ja tulla valituksi luottamustehtäviin sosioekonomisesta taustasta riippumatta, kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen sanoo.
Samoin on tärkeää, että vaalirahoitus on mahdollisimman läpinäkyvää ja avointa. Kampanjakohtaista kulukattoa Pesonen ei kuitenkaan varauksetta kannata.
– Se edellyttäisi hyvin laajaa ja kallista valvontaa, ja yhtäältä esimerkiksi sosiaalinen media tarjoaa jo nyt erittäin kustannuskilpailukykyisiä ratkaisuja vaalikampanjointiin. Vaaleissa menestymisen ei siis tarvitse olla rahasta kiinni. Viime aikoina kampanjat ovat pikemminkin pienentyneet kuin kasvaneet.
SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm sanoo, että äänestäjille pitää olla tarjolla monipuolisesti eri taustoista tulevia ehdokkaita ja kaikilla tasavertainen mahdollisuus asettua ehdolle.
– Kampanjointi vaatii jatkuvasti enemmän rahaa ja jo tällä hetkellä tämä estää ehdolle asettumista. Myös puolueiden varoista entistä suurempi osa menee vaalimainontaan.
– Kampanjoiden kilpavarustelu luo riskin, että arvojen ja ajatusten sijaan rahoitus ja sitä tarjoavat yritykset ja taustavaikuttajat ryhtyvät määrittämään vaalien lopputulosta. Ongelma ei ole uusi, sillä oikeusministeriön komiteamietinnössä esitettiin kampanjakattoja jo 2009.
– Vaalikampanjoiden muuttuminen yhä kalliimmiksi on ongelma demokratialle. Se nostaa kaikkien muiden kynnystä asettua ehdolle vaaleissa, paitsi niiden ihmisten, joilla on itsellään paljon rahaa tai joilla on rikkaita rahoittajia taustalla, vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen toteaa.
Mitä enemmän rahaa vaalikampanjaan pitää kerätä päästäkseen läpi, sitä enemmän kasvaa riski, että poliitikoista tulee rahoittajiensa edun ajajia yhteisen edun sijaan.
– Kampanjakatto helpottaisi esimerkiksi vähävaraisten, opiskelijoiden ja työttömien mahdollisuutta asettua ehdolle, vähentäisi rahan ylivaltaa ja vahvistaisi ehdokkaiden tasavertaisuutta.
Pitäisikö sinun mielestä vaalikampanjoiden kuluille asettaa lakisääteinen katto? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.