Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa tällä viikolla kantaa työllisyys- ja ympäristövaikutusten väliseen painoarvoon. Tällä viikolla alkaneilla Talvivaaran ympäristökäräjillä vastaajia syytetään ympäristön törkeästä turmelemisesta.
Talvivaara on tuonut Kainuuseen satoja työpaikkoja. Myös Lapissa on vireillä kaivoshankkeita, joilla on uskottu olevan merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Esimerkiksi Sakatin suuri kupari-nikkeliesiintymä sijaitsee kuitenkin suojellulla alueella. Pitäisikö työllisyyttä painottaa ympäristövaikutuksia enemmän?
Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtajan Pekka Suomelan mukaan ympäristöasiat ovat merkittävä osa kaivostoiminnan hyväksyttävyyttä. Ympäristöasioiden pitää olla kunnossa, ja kaivostoiminnan on oltava vastuullista.
– Hyväksyttävyydestä on tullut alan kolmas peruspilari. Ensimmäinen pilari muodostuu malmiesiintymästä ja riittävästä raaka-aineiden kysynnästä ja hintatasosta. Toisena pilarina ovat elinkeinopoliittiset reunaehdot, Suomela sanoo.
Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan professori Rauno Sairinen näkee, että kaivosbisneksen taloudellinen menestys edellyttää myös kunnollista ympäristöosaamista, vahvaa ympäristösääntelyä ja asiantuntevaa valvontaa.
– Heikosta ympäristöohjauksesta ei hyödy lopulta kukaan. Seuraukset voivat olla kohtalokkaat paitsi ympäristölle, myös työllisyydelle, Sairinen kertoo.
Sotkamon kunnanjohtaja Petri Kauppinen nostaa esiin myös toiminnan työllisyysvaikutukset. Hänen mukaansa työllisyysnäkökulma on tärkeä erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. Yritystoiminnan on oltava kuitenkin kaikilta osin kestävällä pohjalla.
– Toiminnanharjoittajan vastuun ohella luvituksen ja valvonnan tehtävänä on varmistaa, että ympäristövaikutukset ovat hallinnassa.
Pitäisikö työllisyyttä painottaa ympäristövaikutuksia enemmän?
Ota kantaa kommentoimalla juttua.