Pu­hee­nai­he: Pi­täi­si­kö ra­ha­pe­li­au­to­maa­tit poistaa kaup­po­jen ylei­sis­tä ti­lois­ta ja siirtää esi­mer­kik­si pe­li­sa­lei­hin?

Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa tällä viikolla kantaa pelikoneiden sijoitteluun.

Sunnuntaikäräjillä otetaan kantaa peliautomaattien sopivuudesta kauppojen auloihin.
Sunnuntaikäräjillä otetaan kantaa peliautomaattien sopivuudesta kauppojen auloihin.
Kuva: Lehto Katja

Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa tällä viikolla kantaa pelikoneiden sijoitteluun.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on kertonut olevansa valmis harkitsemaan rahapeliautomaattien siirtämistä kauppojen auloista erillisiin valvottuihin tiloihin. Vuoden 2022 alusta alkaen yleisissä tiloissa olevia pelikoneita voi pelata vain tunnistautumisen jälkeen. Nykyisen suunnitelman mukaan uudistus ei kuitenkaan koskisi Veikkauksen pelisaleissa olevia peliautomaatteja.

Asiasta on tehty myös kansalaisaloite, joka vaatii pelikoneiden poistamista yleisistä tiloista, kuten kaupoista ja ravintoloista. Aloitteen tekijät ovat toimineet rahapeliriippuvaisten vertaisohjaajana tai kokemusasiantuntijana Pelirajat’on-toiminnassa.

Toisaalta keskustelua on herättänyt myös se, miten pelikoneiden poistaminen vaikuttaisi kaupan alaan ja esimerkiksi pienten kauppojen vetovoimaan.

Pitääkö peliautomaatit poistaa kauppojen auloista?

Ratkaisu äänin 3–2: ei pidä.

Rahapeleihin erikoistuneen tutkijan Johanna Järvinen-Tassopouloksen mukaan pelikoneet pitäisi siirtää pois kauppojen yleisistä tiloista. Niiden siirtäminen esimerkiksi pelisaleihin olisi hänestä nykyisiä ja toipuvia ongelmapelaajia palveleva ratkaisu. Terveyden ja hyvinvointilaitoksella työskentelevän Järvinen-Tassopouluksen mielestä ratkaisulla voitaisiin myös muuttaa suomalaista rahapelikulttuuria ja vallitsevia käsityksiä pelaamisen arkisesta hyväksyttävyydestä.

– Tutkimusten mukaan rahapelien sijoittaminen tietylle alueelle lisää pelaamiselle varatun tilan vetovoimaa. Suomessa rahapelien saatavuus on taattu hajasijoittamalla peliautomaatit kauppoihin ja kioskeihin, joissa asiointi on säännöllistä ja arkista.

Järvinen-Tassopouloksen mukaan tärkeää on myös huomioida se, että kaupoissa on nykyään myös mahdollista nostaa käteistä, jos pankkiautomaattia ei ole lähellä. Hän korostaa, että uusissa tilaratkaisuissa tulisi huomioida liiallisen pelaamisen ehkäisy ja käteisnostojen mahdollistamisen estäminen.

Kysymykseen myöntävästi vastasi myös Inka Silvennoinen, joka on rahapeliongelmaisia auttavan Peluuri-palvelun yksikön päällikkö. Hän kertoo, että hajasijoitetut rahapeliautomaatit ovat Peluurin auttavissa palveluissa eniten ongelmia aiheuttava pelimuoto.

– Sen takia peliautomaattien saatavuuden rajoittaminen arkisissa ympäristöistä vähentäisi pelihaittoja.

Silvennoisen mukaan pelitarjontaa ja rahapelijärjestelmää tulisi kuitenkin tarkastella ja uudistaa kokonaisuutena. Siksi hänen mielestään tarvitaan muitakin toimenpiteitä.

– Pelkkä pelisaleihin siirtäminen ei tee pelaamisesta turvallisempaa, vaan niissä riskit jopa korostuvat. Pelisalit ovat jäämässä pakollisen tunnistautumisen ulkopuolelle, eikä niissä nykyisellään ole riittävästi keinoja puuttua ongelmalliseen pelaamiseen.

Eläkkeellä olevaa Antero Koskista ei haittaa, vaikka pelikoneita on kauppojen auloissa. Oululainen mies kertoo pelaavansa rahapelikoneilla satunnaisesti ja vähän, eikä hänellä ole ollut ongelmaa pelaamisen kanssa. Sen takia hänelle on oikeastaan ihan sama, onko pelikoneita yleisissä tiloissa. Hän lisää ymmärtävänsä, että joillekin pelaaminen voi olla ongelma.

Kaupanalan edustajat eivät kannata rahapelikoneiden poistamista kaupoista ja kioskeista. Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Niemisen mukaan poistaminen heikentäisi eniten pienten kauppojen kannattavuutta haja-asutusalueilla ja lähiöissä.

– Jos automaatit keskitettäisiin esimerkiksi kauppakeskuksissa toimiviin Veikkauksen pelihalleihin, saataisiin Alkon lisäksi vielä toinenkin valtion monopoli ohjaamaan asiakkaita suuriin keskuksiin. Ei hyvä!

– Pelaajan pakolliseen tunnistautumiseen siirtymisestä vuoden 2022 alusta alkaen päätettiin eduskunnassa perusteellisen virkamiesvalmistelun pohjalta. Erinomaista, että pelaaja voi rajoittaa esimerkiksi omaa peliaikaansa ja peleihin käyttämäänsä rahamäärää, Nieminen lisää.

Samoilla linjoilla on R-kioskin toimitusjohtaja Teemu Rissanen, jonka mukaan asiaa on tärkeää katsoa laajemmin. Hän kertoo, että äkilliset ja merkittävät muutokset heikentävät erityisesti pienten, usein pienyrittäjävetoisten, myymälöiden elinkeinon harjoittamisen ja työllistämisen mahdollisuuksia.

– Tämä johtaisi vääjäämättä palveluverkoston karsintaan haja-asutusalueilla. Tämä vaikuttaisi ihmisten peruspalveluiden saatavuuteen, elämänlaatuun ja jopa asuntojen arvonlaskuun. Uskomme vahvasti tunnistautuneeseen pelaamiseen peliongelmien haittojen ehkäisemiseksi. Pidämme tärkeänä, että keskustellaan rahapelaamiseen liittyvistä haitoista ja rajoja sekä toimintatapoja tarkistetaan aika ajoin.

Mitä mieltä olet rahapelikoneiden sijoittelusta? Pitäisikö pelikoneet poistaa kauppojen yleisistä tiloista? Vastaa kommentoimalla tätä juttua. Voit osallistua keskusteluun myös Kalevan Facebook-sivulla.