"Uusi alku"-mallissa pitkään työttömänä ollut voitaisiin ottaa töihin harjoittalijatason palkalla, jonka työministeri Jari Lindströmin (ps.) nimesi "sisäänheittopalkaksi".
Se olisi 60 tai 80 prosenttia alempi kuin työehtosopimuksen TES:in määräämä taso. Valtio maksaisi työntekijälle täydentävää tukea.
Tarvitaanko tällaista järjestelmää?
Ratkaisu äänin 3-2 kyllä tarvitaan:
Yrittäjä Pasi Kinnusen mukaan pk-yrityksissä palkkakulut ovat suurin kustannustekijä ja merkittävin este työllistämiseen.
– Uusia malleja kannattaa ennakkoluulottomasti kokeilla. Tärkeintä olisi, että työhön pääsyn kynnystä madalletaan. Esimerkiksi kuuden kuukauden jakso hieman alemmalla palkalla voisi toimia. Sinä aikana työnhakija pääsee hyvin näyttämään osaamisensa ja asenteensa. Jos valtio vielä kompensoi alemman palkan työntekijälle, uskoisin kokeilun myös motivoivan molempia osapuolia.
Pasi Kinnunen itse työllistää 24 henkeä Esmo-yhtiöissä Raahessa ja Oulussa.
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Petri Sahlström huomauttaa, että hyvinvointiyhteiskunnan maksamisen tarvitaan paljon nykyistä suurempi joukko tuottavan työn tekijöitä.
– Vanhojen konstien teho on jo nähty, joten on syytä kokeilla uusia keinoja. Työttömyys on taloudessa aina loppujen lopuksi rakennekysymys. Kun työn tarjontaa lisätään, niin sen käyttökin lisääntyy. Toki yksittäisten kokeilujen teho ei välttämättä ole kansantaloudellisesti merkittävä, mutta voi olla yksilöille se ainut mahdollisuus päästä työelämään mukaan.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhasen mukaan tutkimustulokset tukevat vaikeasti työllistyvien palkkaustukea.
– Monien maiden kokemusten perusteella vaikeasti työllistyviin rajatut palkkaustuet kuuluvat tehokkaimpiin aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteisiin. Ne auttavat pitkäaikaistyöttömiä pääsemään uudelleen töihin, ovat vaikuttavia myös pidemmällä aikavälillä eivätkä ole kovin kalliita. Haittapuolena on se, että palkkaustuki saattaa heikentää muiden ryhmien työllistymismahdollisuuksia lyhyellä aikavälillä. Tuen saajien ryhmän tulee olla tarkkaan rajattu, jotta tuen hyödyt ylittävät kustannukset.
Johtaja Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitokselta toteaa, että Suomessa on jo työnantajalle maksettava palkkatuki, joka alentaa kynnystä palkata pitkäaikaistyötön.
– Työnantaja voi joutua käyttämään tavallista enemmän aikaa henkilön perehdytykseen ja ammattitaidon täydentämiseen ja näitä kustannuksia kompensoidaan tällä tuella. Määrärahojen leikkaukset ovat synnyttäneet ongelmia, mutta nyt tilannetta lähdetään helpottamaan mahdollistamalla työttömyysturvaetuuksien käyttö palkkatukena. Palkkauksessa TES:iä ei tarvitse sivuuttaa, sillä työvoiman osaamis- ja tuottavuuserot on mahdollista huomioida työehtosopimuksissa ja niihin sisältyy jo nytkin esimerkiksi harjoittelijapalkkoja koskevia kirjauksia.
Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön TVY ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Satu Taavitsaisen (sd.) mielestä työttömille kuuluu työstä TES:n mukainen palkka, jolla tulee toimeen ja pystyy elättämään itsensä ja perheensä.
– Tästä ei tule tinkiä. Osalla aloista palkka on jo nyt liian alhainen elämiseen, esim. siivoojilla ja myyjillä. Näiden puolesta ammattiliittojen on taisteltava. Matala palkka tarkoittaa toimeentulovaikeuksia, matalampaa ansiosidonnaista sosiaaliturvaa ja pienempää eläkettä. Matalat palkat heikentävät valtion ja kuntien verotuloja ja palveluja. Parempi on, että palkkatukijärjestelmää kehitetään ja maksetaan työnantajille palkkatuki etukäteen. Tämä vähentää byrokratiaa ja helpottaa niin työttömän kuin työnantajan asemaa.
Mitä mieltä olet pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä? Pitäisikö heille maksaa TES:n määrittämää alhaisempaa palkkaa? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.