Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa siihen, mitä jouluaterialla pitäisi tarjota.
Joulukinkku sekä lanttu-, porkkana- ja perunalaatikko kuuluvat perinteisesti suomalaiseen joulupöytään. Moni haluaa jouluaterialla rosolli-salaattia. Joulunpyhiksi keitetään myös riisipuuroa.
Perinteille uskollisimmat valmistavat jouluruoat itse, osalle riittää joulunajan einesvalmisteet.
Pitäisikö joulun ruokatarjoilua ajantasaistaa ja muuttaa jotenkin? Voisiko jostakin luopua ja mikä sopisi tilalle?
Ratkaisu äänin 3-2 ei tarvitse muuttaa perinteitä.
Joulu on kristillisen uskon mukaan syntymisen juhlaa, muistuttaa Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mari-Anna Auvinen.
– Jotain uutta voi syntyä myös suomalaiseen juhlapöytään. Useimpien perheiden ruokapöydässä on jo tarjolla sekä kasvis- että liharuokaa. Omassa perheessäni on kaikki vaihtoehdot tarjolla, yksi kasvissyöjä syö vain jouluna hiukan kinkkua.
Auvinen huomauttaa, että kulttuuri muuttuu hitaasti.
– Perinteitä tulisi säilyttää siten, että jokainen tunnistaa joulun maut. Itäisessä perinteessä on tapana syödä karjalanpiirakoita ja -paistia jouluna. Läntisestä perinteestä tulee lipeäkala, jonka muotoja voi muuttaa sopiviksi kasvisruokailijoille. Juhlapöydässä voi säilyttää monimuotoisuutta niin kauan, kunnes uudet vaihtoehdot maistuvat joululle.
Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa Ruokatieto Yhdistys ry:stä toteaa, että perinteinen jouluateria muuttuu hiljalleen joka tapauksessa, ei sitä tarvitse tietoisesti muuttaa. Hänen mukaansa joulun ruokaperinne on yhä yhtenäinen, eikä sellaiseen mittakaavaan yllä mikään muu vuotuisjuhla.
– Monessa kodissa sortteja laitetaan yhdellä kerralla pöytään vähemmän, mutta joulun pyhien mittaan repertuaari voi olla hyvinkin perinteinen. Toisaalta, ruokapöydässä ei ole ruokalajeja vain muodon vuoksi, jos niistä ei kukaan pidä. Uusia ruokalajeja otetaan pöytiin ulkomailta tulleista esimerkeistä, vanhan tuunauksesta tai mistä vain, Asunmaa sanoo.
Lääkäri, professori ja kansanedustaja Pekka Puska (kesk.) sanoo, että perinteitä on hyvä kunnioittaa, eikä ole mitään muutospakkoa, vaikka uusiaakin tapoja jouluaterialla voi kokeilla.
– Jotkut jouluruuat ovat aika raskaita. On kuitenkin syytä muistaa, että tärkeää ei ole se, mitä syö joulun ja uudenvuoden välillä - vaan se mitä syö uudenvuoden ja joulun välillä. Joulun aikaan on myös hyvä käydä sopivilla lenkeillä, Puska neuvoo.
Toiminnanjohtaja Katriina Partanen Pro Kala ry:stä sanoo, että kala monessa eri muodossa kuuluu oleellisena osana perinteiseen joulupöytään. Silakat, sillit, graavi- ja savukalat, mädit, jouluhauki ja lipeäkala tarjoavat mahdollisuuden perinteitä kunnioittaen noudattaa terveellistä kevyempää ruokavaliota.
– Perinteinen suomalainen jouluateria on monipuolinen kattaus kalaa, lihaa ja kasviksia, ja joulupöydästä voi jokainen valita lautaselleen eri ruokalajeja mieltymyksiensä mukaan. Jouluaterian kaikkia ruokalajeja voi muunnella ja valmistaa vaikka perinteistä poiketen, mutta osa joulupöydän tunnelmaa ovat perinteiset maut ja monipuolisuus.
Tietokirjailija ja toimittaja Elina Lappalaisen mukaan suomalaiset syövät tänäkin jouluna seitsemän miljoonaa kiloa kinkkua.
– Se tarkoittaa valtavaa määrää eläinyksilöitä, joista monilla on ollut liian kurja elämä. Sikojen hyvinvoinnissa on Suomessa vakavia puutteita. Älykkäinä ja sosiaalisina ne kärsivät karsinoiden ahtaudesta ja virikkeettömyydestä. Emakoiden elämästä suuri osa menee liikkumisen estävässä porsimishäkissä.
Elina Lappalainen on kokkausta harrastava kahden lapsen äiti.
– Olen lueskellut nyt modernimpia joulureseptejä ja ne vaikuttavat niin houkuttelevilta, että jotain niistä pitää kokeilla. Toistaiseksi meillekin tulee vielä kinkku, mutta olen aina tilannut sen tuottajalta, jonka tilalla emakot eivät ole häkissä ja lihasioillakin on oikea laidun.
Mitä mieltä olet joulun perinteisistä ruokalajeista? Pitäisikö jouluateriaa ja joulunajan syömisiä muuttaa jotenkin? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.