Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa kansallispuistojen rahoitukseen.
Suomessa on 40 kansallispuistoa ja niiden käyntimäärä kasvoi viime vuonna yli 3,1 miljoonaan kertaan. Puistojen perusmääräraha ei ole kasvanut, ja kansallispuistojen rakennelmien korjausvelka on noussut 44 miljoonaan euroon. Metsähallitus luopuu osasta vähemmällä käytöllä olevista retkikohteista, jotta suosituimpien ylläpito onnistuisi.
Pitäisikö kansallispuistojen ylläpitokuluja periä käyttäjiltä?
Raadin ratkaisu äänin 0–5: ei pitäisi.
Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo, että kansallispuistojen maksullisuus heikentäisi kotimaan matkailun hintakilpailukykyä verrattuna ulkomaan matkailuun.
– Kansallispuistot ovat yksi Suomen luontomatkailun helmistä. Niitä ei saa päästää rapistumaan. Suuren korjausvelan rahoittaminen valtion budjetista on perusteltua, koska kansallispuistojen kävijät tuovat valtiolle suuren määrän verotuloja käyttäessään palveluja.
Lisäksi hän huomauttaa, että käyttömaksun periminen olisi myös käytännössä vaikeaa ja sen keräämisen kustannukset olisivat suuret.
Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen pitää kansallispuistoja matkailun tukijalkana asutuskeskusten ulkopuolella.
–Kansallispuistot ovat suomalaisten yhteistä omaisuutta, ja niiden hoito tulee tehdä vakaalta ja ennustettavalta pohjalta. Pienimuotoista kehitystoimintaa voidaan tehdä paikallisten ystäväyhdistysten tai muiden sellaisten. toimesta.
Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall puolestaan huomauttaa, että luonnossa liikkuminen on jokamiehenoikeuksiin kuuluva tapa, jota kannattaa vaalia.
– Kansantaloudellisesti on viisasta panostaa luontoon ja sen virkistyskäyttöön. Tutkimuksia luonnon ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta mm. allergia- ja mielenterveyssairauksissa on jo paljon. Kansallispuistojen muuttaminen maksullisiksi vähentäisi erityisesti opiskelijoiden, nuorten, lapsiperheiden ja vähävaraisten luontoharrastuneisuutta, Lundvall jatkaa.
Myös Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson nostaa esiin hyvinvointinäkökulman.
–Kansallispuisto on paras paikka löytää oma tapa ulkoilla ja nauttia luonnosta. Vaikka kansallispuistojen 3,1 miljoona käyntikertaa on pieni osa koko kansamme 600 miljoonasta ulkoilukertojen määrästä, toimivat ne ulkoilemisen esittelytilana. Ne houkuttelevat suomalaisia ulkoilemaan kotiseutujensa muilla virkistysalueilla.
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo, että kansallispuistot rahoitetaan jatkossakin verovaroin.
– Hallitus tukee luontomatkailun kehittämistä perusrahoituksen lisäksi muun muassa Matkailu 4.0 -hankkeella, jonka kautta Metsähallituksen hoidossa olevien kansallispuistojen, luonnonpuistojen ja muiden alueiden kehittämiseen kanavoidaan runsas 3 miljoonaa euroa vuosina 2018 ja 2019. Koko korjausvelan kattamiseen vaaditaan pitkäjänteistä ja hyvin suunniteltua työtä.