Pu­hee­nai­he: Pi­täi­si­kö etu­jär­jes­tö­jen lisätä vas­tuu­taan työn­vä­li­tyk­ses­tä?

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa etujärjestöjen omaan työnvälitystoimintaan.

MTK haluaa uudella Töitä Suomesta -palvelullaan muun muassa tarjota apua kausityövoimaa tarvitseville. Kuvassa säilörehun korjuuta.
MTK haluaa uudella Töitä Suomesta -palvelullaan muun muassa tarjota apua kausityövoimaa tarvitseville. Kuvassa säilörehun korjuuta.
Kuva: Jarmo Kontiainen/arkisto

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa etujärjestöjen omaan työnvälitystoimintaan.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ilmoitti avaavansa maaseudun yrittäjiä ja työnhakijoita yhdistävän Töitä Suomesta -palvelun. MTK:n mukaan palvelu auttaa työttömiä työllistymään, tarjoaa apua kausityövoimaa tarvitseville ja auttaa täyttämään aktiivimallin ehdot myös maaseudulla.

Pitäisikö etujärjestöjen ottaa MTK:sta mallia ja ottaa nykyistä enemmän vastuuta työnvälityksestä?

Ratkaisu äänin 4-1: etujärjestöjen pitäisi lisätä vastuutaan työnvälityksestä.

– Suomella ei ole varaa matalaan työllisyysasteeseen. Työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantamisella on tilausta maaseudulla. Siellä löytyy samaan aikaan työvoimapulaa ja työttömyyttä, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toteaa.

– Etujärjestöt tuntevat toimintakentän ja niillä on hyvä yhteys jäseniinsä. MTK:n jäsenkunnassa on myös paljon ihmisiä, jotka ovat yhtä aikaa yrittäjiä ja palkansaajia, Marttila perustelee.

Marttilan mukaan lyhytkin työsuhde maalla toimii hyvänä näyteikkunana maaseudun elämään ja yrittäjyyteen, ja tämä vähentää vastakkainasettelua yhteiskunnassa.

– Etujärjestö ei voi olla vain ainainen vastarannan kiiski. Konkreettiset teot tuovat uskottavuutta ja painoarvoa. Järjestöjen varallisuutta voidaan käyttää yhteiskuntavastuun kantamiseen, Marttila linjaa.

– Ammattiliitto Prolla on pitkä kokemus jäsentensä työtehtävistä. Nykyteknologialla räätälöimme avoimet työpaikat kohdentumaan Pron jäsenten osaamisalueille, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen kertoo.

Pro käynnisti räätälöidyn työnvälityksen tammikuussa. Malisen mukaan Pron jäsenet, ja myös työnantajat, ovat ottaneet palvelun innokkaasti vastaan.

– Työpaikkatutka-palveluamme käyttää noin 1 000 vaihtuvaa jäsentä, jotka saavat älypuhelimiinsa antamillaan hakuehdoilla avoimet työpaikat. Pron palveluun kuuluu myös henkilökohtainen tuki työnhakuun ja urasuunnitteluun.

– Kokonaisvastuu työnvälitystoiminnasta pitää jatkossakin olla työvoimahallinnolla, Malinen korostaa.

– Oleellista on, että työttömät saavat hyviä työpaikkoja, Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski painottaa.

Hänen mukaansa on hyvä, että etujärjestöt pohtivat parhaiksi katsomiaan keinoja vaikuttaa työttömien työllistymisen eteen.

– Alakohtaisia vaatimuksia voisi esimerkiksi porrastaa tai tarjota räätälöityjä nopeutettuja koulutusohjelmia, joilla saada työvoimapulasta kärsiville aloille työvoimaa.

– Samalla kuitenkin on tärkeä vaikuttaa siihen, että kokonaisuus toimii. TE-toimistoilla täytyisi olla suuremmat resurssit ja joustavammat toimintamallit, jotta voidaan tarjota työttömille yksilöllisiä alakohtaisia työllisyyspalveluja sekä uraohjausta huomioiden maan työmahdollisuudet ja yksilön muutostarpeet, Haapakoski korostaa.

– Toimenpiteet, joilla edistetään pääsyä työmarkkinoille, työttömien nopeaa työllistymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta, ovat kannatettavia, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula näkee.

– Toimivan työnvälityksen ydin on julkisen ja yksityisen työnvälityksen hyvä liitto, Makkula lisää.

Makkulan mukaan on hyödynnettävä enemmän yrityksiä kumppanuuksien ja ostopalveluiden kautta.

– Järjestöt voivat jäsentensä haluamalla tavalla tuoda omat toimenpiteensä, osaamisensa ja verkostonsa tähän mukaan. Tärkeintä olisi kuitenkin saada aikaan työmarkkinauudistuksia, jotka helpottavat työllistymistä ja työllistämistä.

JohtajaMaire Mäki Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimiston TE-toimistosta ei näe etujärjestöjen vastuun lisäämistä tarpeellisena.

– Etujärjestöillä on vahva tietämys oman toimialansa erityispiirteistä. Tätä osaamista on tärkeää hyödyntää työnvälityksen eri muodoissa, ja yhteistyön muotoja on syytä kehittää ja kokeilla ennakkoluulottomasti, Mäki toteaa.

Oivallinen esimerkki tästä on Mäen mukaan työ- ja elinkeinohallinnossa valmistumassa oleva digitaalinen palvelualusta, tyomarkkinatori.fi

– Työmarkkinatori tulee toimimaan visionsa mukaan alustana myös etujärjestöjen ja muiden toimijoiden kehittämille palveluille. Tavoite on, että siitä muodostuu lähivuosina kokonaisuus, jonka kautta työnantaja ja -hakija löytää tarvitsemansa palvelut, tuottajasta riippumatta, Mäki kertoo.

Mitä mieltä olet etujärjestöjen työnvälitystoiminnasta? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.