Pu­hee­nai­he: Pitääkö työ­paik­ko­ja siirtää maa­kun­tiin?

Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa valtion toimintojen alueellistamiseen, jota hallitus selvittää hallitusohjelmansa mukaisesti.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harjun mukaan työpaikkojen keskittyminen johtuu siitä, että Suomen liikenneratkaisut on rakennettu Helsingin kautta.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harjun mukaan työpaikkojen keskittyminen johtuu siitä, että Suomen liikenneratkaisut on rakennettu Helsingin kautta.

Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa valtion toimintojen alueellistamiseen, jota hallitus selvittää hallitusohjelmansa mukaisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää alansa työpaikkojen siirtämistä maakuntiin. Myös puolustushallinnossa tutkitaan, pystyisikö henkilöstä työskentelemään enemmän eri puolilla maata.

Hillitseekö ”paikkariippumaton” työ muuttoa kasvukeskuksiin? Parantaako ”monipaikkaistaminen” koko Suomen elinvoimaisuutta?

Ratkaisu äänin 3-2 kyllä pitää siirtää työtä maakuntiin.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju huomauttaa, että nyt pohditaan laajemmin töiden siirtoa virastojen sijaan. Harjun mielestä virastojen työskentelytapojen uudistaminen mahdollistaa aidon monipaikkaisuuden.

– Näin ymmärrys Suomesta kokonaisuutena lisääntyy, Harju sanoo.

Hänen mielestään työpaikat keskittyvät, koska liikkumisemme on rakennettu Suomessa maan sisällä ja ulospäin pääkaupungin kautta.

– Esimerkiksi metsäteollisuuden arvonlisästä syntyy lähes kolmannes pääkaupunkiseudulla ilman yhtäkään tehdasta siellä. Uuden tiedon tuottaminen sekä sen rakenteet ja kansainvälisten liikenneyhteyksien monipuolistaminen siirtävät tehokkaimmin työtä lähemmäksi meitä. Virastorakenteen alueellistamisessa ei enää ole kyse työpaikoista vaan lisäarvosta ympäristön kehitykselle.

Rovaniemeläinen kansanedustaja Heikki Autto (kok.) muistuttaa, että suomalaisten hyvinvointi perustuu vientielinkeinojen menestymiseen.

– Koska vientielinkeinojen tuotannollinen toiminta sijaitsee maakunnissa, on maakuntien elinvoimaisuus koko Suomen menestymiselle aivan keskeinen kulmakivi.

Autton mielestä on tärkeää, että myös hallinnon työpaikkoja on maakunnissa, jotta elinvoima vahvistuu ja vientielinkeinojen kasvavaan työvoimapulaan saadaan helpotusta, kun eri puolilta Suomea löytyy työpaikkoja perheiden molemmille puolisoille.

– Tasapainoinen aluekehitys vahvistaa näin Suomen kilpailukykyä ja siksi on perusteltua tehdä toimenpiteitä työpaikkojen alueellistamiseksi, Autto toteaa.

Torniolainen kansanedustaja Kaisa Juuso (ps.) pitää etätöitä tietoliikennejärjestelmien kehityksen myötä mahdollisena useilla aloilla.

– Helppokäyttöiset videoyhteydet mahdollistavat isot ja pienet palaverit, kokouksiin ja koulutuksiin osallistumisen pitkienkin matkojen päästä.

Juuso näkee, että hallituksen toimet valtion toimintojen alueellistamisesta tukevat hyvin hallituksen ilmastopoliittisia tavoitteita, sillä työmatkojen vähentyminen vähentää myös hiilidioksidipäästöjä.

Kaisa Juuso on opiskellut Ruotsissa ja työskennellyt kansainvälisen sairaanhoidon asiantuntijana.

– Kokemuksesta tiedän, että etätöiden tekeminen onnistuu väliaikaisesti jopa toisesta maasta käsin. Se jarruttaa maaltapakoa ja on rekrytoinnissa merkittävä houkutustekijä.

Ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT:sta toteaa, että työpaikkojen siirtäminen ei ole järkevää aluepolitiikkaa, koska valtion työpaikat eivät erityisesti lisää alueiden elinvoimaa.

– Kaikkialla Suomessa on pulaa osaavasta työvoimasta. Valtion työpaikat kilpailevat samoista osaajista yritysten kanssa.

Huovarin mielestä paikkariippumattoman työn lisääminen sen sijaan on järkevää. Se parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia löytää itselle oikeanlaista työtä ja työantajille sopivimpia työntekijöitä.

– Paikkariippumattomuus ei kuitenkaan näyttäisi vähentävän muuttoa keskuksiin, ennemminkin päinvastoin. Nykyään yhä useammin keskusten ulkopuoliset työt tehdään keskuksissa asuen, Huovari kertoo.

Upseeriliiton puheenjohtaja, everstiluutnantti Ville Viita muistuttaa, että Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen virkamiehillä on siirtymisvelvollisuus. Heidän on pakko siirtyä, jos käsketään.

Ville Viidan mukaan upseereille aiheutuu perheongelmia ja muita vaikeuksia, kun siirtoja tulee jopa alle kahden vuoden välein ympäri Suomea.

– Kokemuksesta tiedän, että jatkuva muuttaminen ja epätietoisuus seuraavasta palveluspaikasta ei ole hyväksi.

Viita pitää tärkeänä, että työpaikkojen siirron sijasta tulisi parantaa työn joustoja.

– Perheestään erillään asuvia auttaisi matkustamisen aikaisen työskentelyn laskeminen työajaksi sekä etätyön joustavampi käyttö. Tärkeintä olisi uudistaa työaikalaki myös sotilaiden osalta.

Mitä mieltä olet alueellistamisesta? Pitääkö työpaikkoja siirtää maakuntiin pääkaupunkiseudulta ja isoista kasvukeskuksista? Onko paikasta riippumaton etätyö tulevaisuutta? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.