Pu­hee­nai­he: Pitääkö tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den pääsyä työhön hel­pot­taa?

Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuteen.

Kuva Heikinharjun vastaanottokeskuksesta Oulusta.
Kuva Heikinharjun vastaanottokeskuksesta Oulusta.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeuteen.

Passitta Suomeen saapunut, ilman oleskelulupaa oleva turvapaikanhakija saa tehdä Suomessa ansiotyötä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun hän on jättänyt täällä turvapaikkahakemuksen. Jos hänellä on henkilötodistus, töihin ilman oleskelulupaa pääsee kolmen kuukauden päästä.

Voisiko nopeampi oikeus työntekoon helpottaa kotoutumista ja vähentää maahanmuuton kustannuksia?

Ratkaisu: äänin 4-1 kyllä pitää.

- Nopeampi työnteko-oikeus saattaisi olla vetotekijä tulla turvapaikanhakijaksi Suomeen ja Euroopassa jo oleville paperittomille tulla töihin tänne ilmoittautumalla täällä turvapaikanhakijaksi vaikka todellinen tarkoitus on työn teko. On myös mahdollista, että paperiton altistuu täällä työssä hyväksikäytölle, maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio sisäministeriöstä toteaa.

- Yritykset hyötyvät siitä, että maahanmuuttajat tuovat työpaikoille osaamisensa lisäksi monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä. Olisi hyvä, että turvapaikanhakija voisi lähteä töihin tai työkokeiluihin mahdollisimman pian, Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen (TE-keskus) johtaja Maire Mäki sanoo.

- Nopeampi oikeus työntekoon edistää kotoutumista ja estää syrjäytymistä, pienentäen maahanmuuton kustannuksia. Tarvitsemme veronmaksajia. Toisaalta kielteisen päätöksen saaneen karkotuksen esteenä ei myöskään saa olla se, että hän on työskennellyt Suomessa, kansanedustaja Pirkko Mattila (ps.) mainitsee.

Mitä mieltä olet, pitääkö turvapaikanhakijoiden pääsyä työhön helpottaa? Kerro mielipiteesi kommentoimalla tätä juttua.

Ilmoita asiavirheestä