Pu­hee­nai­he: Pitääkö so­siaa­li­sen median käytön ikä­ra­jaa nostaa?

Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa sosiaalisen median eli somen käytön ikärajoihin.

Kuva: Heikki Uusitalo

Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa sosiaalisen median eli somen käytön ikärajoihin.

Somen käytön ikäraja voi nousta 16 vuoteen, kun EU:n uusi tietosuoja-asetus tiukentaa lasten henkilötietojen käyttöä ilman vanhempien lupaa.

EU-asetuksessa ikäraja on 16 vuotta, mutta kansallisesti voidaan päättää alemmasta ikärajasta.

Esimerkiksi Facebook ja Instagram edellyttävät käyttäjiltään 13 vuoden ikää. Pitääkö somen käytön ikäraja nostaa Suomessa?

Ratkaisu: äänin 5-0 ei tarvitse nostaa.

Kieltäminen tai rajoittaminen ei ole kestävin tapa lähestyä lasten ja nuorten mediankäyttöä, projektipäällikkö Julia Alajärvi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksiköstä huomauttaa.

– Ikärajan asettaminen 16 vuoteen rajoittaisi pahimmillaan lasten ja nuorten sananvapautta sekä osallisuutta itselle tärkeissä yhteisöissä. Lisäksi huoltajan suostumuksen vaatiminen voi olla ristiriidassa nuoren yksityisyydensuojan kanssa. Palvelujen ikärajan nostaminen todennäköisesti lisäisi myös iän valehtelua, mikä ei luo rakentavaa ilmapiiriä mediankäytön ympärille.

Lapset ja digitaalinen media -päällikkö Veera Uusoksa Pelastakaa Lapset ry:stä muistuttaa, että oikeus tietoon ja tiedon tuottamiseen ovat Lapsen oikeuksien sopimuksessa määriteltyjä perusoikeuksia, joihin Suomi on sitoutunut.

– Ikärajan säätäminen ei ole oikea, saati tehokas, keino lasten suojelemiseksi verkon vaaroilta. Joidenkin lasten kohdalla pääsy vertaistuen ja sosiaalisessa mediassa toimivien palveluiden pariin on juuri sitä suojelua mitä he tarvitsevat. Olisi hullunkurista vaatia näissä 15-vuotiaan vanhempien suostumus.

Lasten oikeuksien asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin lastensuojeluliitosta toteaa, että sosiaalinen media tukee lasten kaverisuhteita.

– Vanhempien on hyvä olla kiinnostuneita lapsensa somen käytöstä ja keskustella lapsen kanssa siitä, miten somea käytetään ja mitä siellä jaetaan. Pelisäännöistä kannattaa sopia yhdessä. Aikuisten yksipuolinen sanelu toimii käytännössä huonosti. Lapsella on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Kahdeksasluokkalainen Kalle Kokkonen Myllytullin koulusta Oulusta kertoo saavansa somesta vinkkejä harrastamiseen. Hän liittyi someen 12-vuotiaana ja käyttää päivittäin muun muassa Facebookia, Instagramia ja Snapchatia.

– Ikä on helppo väärentää ja iän tarkistaminen olisi työlästä. Jos ikärajaa nostettaisiin yhteydenpito kauempana asuviin ystäviin ja sukulaisiin vaikeutuisi. Olen saanut uusia ystäviä somen kautta. 13-vuotias on tarpeeksi kypsä käyttämään ja 7-luokkalaisella on jo lähdekriittisyyttäkin.

Luokkakaveri Jouna Jomppanen sanoo, että nuorten täytyisi oppia nettietiketti.

– Siinä olisi ratkaisu joka hoitaisi kerralla kaikki kysymyksen sosiaalisen median ikärajoista. On mahdollista päättää mitä itsestään jakaa. Sosiaalinen media on myös yllättävän suuri osa nuorten sosiaalista kanssakäymistä erilaisten yhteydenpito-ohjelmien ansiosta. Tiettyihin osa-alueisiin voisi vaatia vähintään 16-vuoden iän.

Mitä mieltä olet, pitääkö somen ikärajoja nostaa? Pääsevätkö liian nuoret lapset ilman vanhempien lupaa ja valvontaa sosiaalisen median sivustoille? Vastaa kommentoimalla tätä juttua tai osallistu keskusteluun Kalevan Facebook-seinällä!

Ilmoita asiavirheestä