Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa sähköautoihin.
Ympäristöystävällisen auton hankintaan voitaisiin kannustaa myöntämällä suoraa rahallista tukea autonostajalle. Keskustan Antti Kaikkosen mielestä sopiva valtion tuki sähköauton ostajalle voisi olla 4 000 euroa vuoden 2018 alusta.
Onko oikein, että sähköauton ostoa tuetaan?
Ratkaisu: äänin 3-2 pitää tukea.
Sähköautoilun tukeminen nopeuttaisi autokannan uudistumista, vähentäisi päästöjä ja parantaisi ilmanlaatua, huomauttaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajana syyskuun alussa aloittava Jukka Leskelä.
– Sähköinen liikenne luo ympärilleen myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia eli työtä ja vientituloja.
Leskelä sanoo, että sähköauto maksaa toistaiseksi enemmän kuin polttomoottoriauto pienten myyntimäärien vuoksi.
– Sähköisen liikenteen edistäminen tukitoimin toisi sähköautot yhä useampien ulottuville. Onnistuneesta tukipolitiikasta on erinomaisia kokemuksia muun muassa Norjasta ja Hollannista. Liikenteen sähköistyminen on globaalisti kasvava trendi, jossa Suomen on oltava mukana.
Liikenneryhmän päällikkö Vesa Peltola Motivasta toteaa, että tarvitaan huolellista suunnittelua.
– Millä edellytyksillä tuki aikanaan päättyy? Koskisiko tuki myös lataushybridejä?
Peltolan mielestä ladattavien autojen yleistymistä hidastaa myös latauspaikkojen niukkuus.
– Kiinteistöjen latauspisteiden rakentamista on kannustettava enemmän, koska yli 90 prosenttia latauksista tehdään kotosalla. Motiva on tuottanut kiinteistöjen latauspisteoppaan yhdessä alan toimijoiden kanssa, ja työ jatkuu loppuvuodesta hyviä esimerkkejä etsimällä ja niistä kertomalla. Hankinnan ja käytön helpottaminen vievät yhdessä sähköautoilua eteenpäin.
Parkkisähkö Oy:n toimitusjohtaja Jiri Räsänen huomauttaa, että Suomessa on tuhat sähköautoa, Ruotsissa 10 000 ja Norjassa 100 000.
– Meillä on sähköautotekniikan teollisuutta, mutta kotimarkkinoiden kehittymättömyys on ongelma. Sijoittamalla 40 miljoonaa euroa sähköautojen hankintaan neljälle vuodelle, saadaan 10 000 sähköautoa. Tämä riittää viennin käynnistämiseen, globaalit markkinat luodaan nyt. Liikennepolttoaineiden kotimaisuusaste on 10 prosenttia, sähkön 50 prosenttia. Sähköä riittää. Iso osa tuesta tulee takaisin parantuneena vaihtotaseena. Sähköauto tukee biopolttoainetavoitteiden saavuttamista. 20 miljoonalla eurolla olisi hyvä tukea latauspalveluja kotona ja työpaikoilla.
Raahelainen kansanedustaja ja liikennevaliokunnan jäsen Katja Hänninen (vas.) kannattaa välillisiä tukia suoran hankintatuen sijasta.
– Siirtymistä sähkö- että biopolttoaineita käyttäviin autoihin pitää vauhdittaa ja tukea. Suoraan tukeen esitetty summa voitaisiin sijoittaa verotukseen, esimerkiksi käyttövoimavero asetettaisiin nollaan, latauspisteiden saamiseksi koko maahan ja ilmaisen pysäköinnin mahdollistamiseksi. Tärkeintä on saada autokanta uudistumaan, ja sähköautoja myös käytettyjen autojen markkinoille, jotta ne tulevat hintansa puolesta myös pienituloisten saavutettaviksi. Kaikkia keinoja liikenteen sähköistämiseen tulee toki kokeilla, mutta mahdollisen suoran tuen ei saa missään tapauksessa olla pois muiden keinojen käytöstä.
Toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan keskusliitosta toteaa, että hankintakannusteet ovat tarpeen, jotta uusi tekniikka olisi taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto.
Rissan mukaan Suomessa vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävien henkilöautojen osuus oli viime vuonna vain noin kolme prosenttia ensirekisteröinneistä.
– Autokanta uusiutuu korkean autoveron takia hitaasti. Vaikka autoverotus suosii vähäpäästöisiä autoja, alle 80 g/km päästötason autojen keskihinta on 10 000–20 000 euroa keskimääräistä korkeampi.
– Pelkkää ostotukea parempi tapa olisi tekniikkaneutraali verokannuste. Tämä tukisi vähäpäästöisten autojen hankintaa riippumatta niiden käyttövoimasta. Näin veromalli ei vääristäisi markkinoita ja olisi helposti sopeutettavissa jo nyt hiilidioksidipäästöihin sidottuun auto- ja ajoneuvoverotukseen. Autoilun verotuksen rakennetta tulisi tervehdyttää siten, että korkea hankinnan vero, joka pidentää selvästi autojen käyttöikää, korvattaisiin vuosittaisella verolla. Näin autokannan uudistuminen olisi nopeampaa ja uusi teknologia saataisiin nopeammin käyttöön. EU-maiden vertailu osoittaa, että verokannusteet ovat tehokkaampi keino uuden teknologian edistämiseen kuin tekniikkalähtöiset hankintatuet, Rissa kertoo.
Mitä mieltä olet sähköautoista? Pitääkö valtion tukea niiden hankkimista? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.