Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa poliitikkojen terveystietojen julkistamiseen.
Esimerkiksi ehdokkaiden terveydestä tiedetään vähän Yhdysvaltain presidentinvaaleissa. Suomessa presidentti Urho Kekkosen aivoverenkierron häiriöt salattiin hänen eroamiseensa saakka.
Presidentti Mauno Koivistosta lähtien lääkärit ovat säännöllisen väliajoin vakuuttaneet istuvan presidentin olevan kykeneviä hoitamaan tehtäväänsä.
Pitäisikö johtavien poliitikkojen julkaista terveystietonsa?
Ratkaisu äänin 3-2 kyllä pitää.
Urho Kekkosen viimeisistä presidenttivuosista kirjoittanut toimittaja Maarit Tyrkkö kannattaa lääkäreiden julkisia arvioita johtavien poliitikkojen suorituskyvystä.
– He ovat niin tärkeässä asemassa, että tieto siitä, pystyvätkö he terveytensä puolesta hoitamaan kulloisetkin työtehtävänsä, on merkittävä kaikille. Luottamus on ansaittava olemalla avoin. En kuitenkaan tarkoita, että tulisi kertoa sellaisista vaivoista, jotka eivät vaikuta päivätöissä suoriutumiseen. Peruskunto pysyy kohdallaan, kun muistaa presidentti Urho Kekkosen lauseen ”Jokainen syy, joka estää kuntoilemisen, on tekosyy”.
Viestinnän asiantuntija, Hevosurheilun nykyinen päätoimittaja sekä presidentti Martti Ahtisaaren lehdistöavustajana työskennellyt Jussi Lähde esittää, että presidentti, eduskunnan puhemies sekä ministerit julkaisisivat terveystietonsa vuosittain.
– Myös presidenttiehdokkaiden sekä pääministeriyttä havittelevien puolueiden puheenjohtajien tulisi tehdä samoin esimerkiksi kolme kuukautta ennen vaaleja.
Lähde huomauttaa, että kunnon määrittely on kimuranttia.
– Fyysistä kuntoa on helppo tarkastella vaan miten on psyykkisen kunnon laita? Tuo kuntotesti syntyy vain niin, että medioilla on resursseja lähettää toimittajia seuraamaan vaalikampanjoita päivästä toiseen kuukausikaupalla. Ja ne toimittajat on ensin testattava kyynisyyden varalta, Jussi Lähde sanoo.
Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä sanoo, että vanhemmilla ikäluokilla Urho Kekkosen terveys ”on muistissa kuin olla voi.”
– Vieläkin kuvat muistuttavat siitä aika ajoin. Horjuvaa vanhusta taluttaa kaksi miestä.
Hyssälä pitää selvänä, että presidentin terveys raportoidaan nykyään.
– Vaihto uuteen ihmiseen ei ole demokratiassa pikkujuttu. Hallituksen ministerin terveys ei ole sama asia. Ministeri voidaan vaihtaa hetimiten toiseen, puolueessa on jonoa oven takana. Terveyttä ei tietysti päällepäin näe, mutta fyysinen paha oire on helposti huomattavissa ja höperehtiminen kuultavissa. Vai onko?
Lääkäri, kansanedustaja Niilo Keränen (kesk.) Taivalkoskelta kertoi viime talvena avoimesti julkisuuteen sairastumisestaan myyräkuumeeseen. Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että kansanedustajilla on oikeus yksityisyyteen toisella tavalla kuin presidentillä tai pääministerillä.
– Kansanedustajalta edellytetään harkintaa monien asioiden käsittelyssä. Samoin siinä, katsooko terveytensä olevan sellainen, että pystyy päätöksiä tekemään. Mutta kansanedustajia on kuitenkin enemmän kuin presidenttejä, eikä yksi kansanedustaja ole juuri koskaan yksin ratkaisevassa asemassa.
Keränen toteaa, että media nostaa sairaudet helposti uutisiksi.
– Itsekin sain viimetalvisen sairauteni "ansiosta" lähes saman määrän julkisuutta, kuin eräs pitkän linjan poliitikko, jonka piti julkistaa kirja ja perustaa uusi puolue.
Eduskunnan vastaava työterveyslääkäri Anita Pienimäki korostaisi yksilön tietosuojaa.
– Katson riittäväksi sen, että tarpeenmukaisesti julkisuuteen ilmoitetaan mahdolliset sairauspoissaolot. Kansanedustajien ja ministereiden oman työterveyshuollon tehtävänä on työkyvyn ylläpito.
Mitä mieltä olet poliitikkojen terveystietojen julkisuudesta? Pitääkö heidän kertoa sairauksistaan julkisuuteen? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.