Pu­hee­nai­he: Pitääkö Oulun lyseo korjata kou­luk­si? "Meillä ei ole varaa hylätä ta­nak­kaa ja ter­vet­tä kou­lu­ra­ken­nus­ta"

Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa Oulun lyseon mahdolliseen peruskorjaukseen.

Sunnuntaikäräjien raati on yksimielinen siitä, että Oulun lyseo tulee remontoida.
Sunnuntaikäräjien raati on yksimielinen siitä, että Oulun lyseo tulee remontoida.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Sunnuntaina Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa Oulun lyseon mahdolliseen peruskorjaukseen.

Arkkitehti Carl Ludvig Engel (1778-1840) suunnitteli lyseorakennuksen vanhimman osan, joka valmistui 1831. Myöhemmin koulua on laajennettu. Rakennusten peruskorjausta on selvitetty vuosia ja nyt Oulun kaupungin pitäisi päättää, mitä kulttuurisesti arvokkaalle kohteelle tehtäisiin.

Pitääkö lyseo remontoida edelleen koulukäyttöön? Sopiiko rakennus nykyiseen opetukseen ja koulunkäyntiin?

Ratkaisu äänin 5-0, lyseo pitää peruskorjata kouluksi.

Oulun kaupunginarkkitehti Janne Rajala pitää ihmeenä, että vanha uusklassinen kivirakennus vuodelta 1831 palvelee edelleen hyvin alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan, ja poikkeuksetta erinomaisin tuloksin.

– Kaikesta päätellen C.L. Engelin suunnittelema vankka koulurakennus toimii todennäköisesti myös seuraavat 188 vuotta menestyksekkäästi sivistyksen kehtona, kunhan siitä pidetään hyvää huolta. Tilaa on myös lisärakentamiselle, jos tarvetta ilmenee, Rajala kertoo.

Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet valmistui Oulun lyseosta ylioppilaaksi 1972. Hänen mielestään ajatus rakennuksen muuttamisesta museoksi on mahdoton. Kostetin mukaan nykyaikainen museo vaatii suuria yhtenäisiä tiloja ja toiminnan vaatimaa tekniikkaa ei ole mahdollista toteuttaa lyseon tyyppisessä rakennuksessa.

– Oulun lyseolla on pitkät perinteet koulutalona ja sellaiseksi se on alunperin rakennettukin. Sittemmin koulua on laajennettu ja se on saanut lopulta nykyisen ylvään asunsa. Tutustuttuani suunnitelmiin ja keskusteluun, olen vakuuttunut rakennuksen soveltuvuudesta ensisijaisesti koulukäytössä. Se edellyttää kaikkein vähiten muutoksia ja kohtelee kulttuurihistoriallista rakennusta pieteetillä. Lyseolla on kunniakas kulttuurihistoria, jota tulevienkin sukupolvien on syytä arvostaa. Lyseo on kasvattanut lukuisan joukon osaajia ja asiantuntijoita isänmaan palvelukseen, Juhani Kostet sanoo

Lyseon lukion opiskelijakunnan puheenjohtaja Sakari Hiltunen pitää oululaisen sekä pohjoissuomalaisen kulttuurihistorian kannalta tärkeänä, että rakennus säilyy oppimisympäristönä. Hänen mielestään kulttuurihistoriallisia rakennuksia suojellaan parhaiten ylläpitämällä niiden perintöä. Hiltunen sanoo, että "tulevan Euroopan kulttuuripääkaupungin" edun mukaista olisi, jos arvokasta historiaa ei jätettäisi pelkästään historiankirjoituksiin.

– Koulumme opiskelijat tuntevat olevansa tärkeä osa elävää historiaa. Juhlasalissa voi tuntea syvää juhlallista isänmaallisuutta, koska taulut seinillä esittelevät sadat isänmaamme puolesta kaatuneet lyseolaiset. Se saa aikaan kylmiä väreitä. Lisäksi sanonta “kerran lyseolainen, aina lyseolainen” koskee myös rakennusta, Sakari Hiltunen toteaa.

Oulun lyseon vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Anu Saarelan mielestä lyseo on suosittu ja inhimillisen kokoinen koulu, jolla on myös valtava kulttuurihistoriallinen arvo.

– Vanha talo huokuu arvostusta opiskelua ja itsensä kehittämistä kohtaan ja motivoi nuoria omassa työssään.

Anu Saarela pitää koulun tiloja yksinkertaisina, selkeinä ja näkee niiden soveltuvan monenlaiseen tekemiseen, opiskeluun ja harrastustoimintaan. Lisäksi sijainti on eri puolilla Oulua asuvien kannalta mainio ja antaa mahdollisuuden kulkea lukiossa kauempaakin.

– Pohjois-Pohjanmaa tunnetaan nuorten maakuntana. Me vanhemmat voimme osoittaa arvostusta koulutyötä kohtaan pitämällä lyseon käyttötarkoituksen ennallaan ja antamalla kaiken tukemme peruskorjaushankkeelle.

Oulun lyseon lukion opettajana sekä rehtorina vuosina 1992-2010 työskennellyt Teuvo Laurinolli huomauttaa, että Oulu tarvitsee jatkossa lisää lukiokapasiteettia kaupungin keskustaan.

– Meillä ei ole varaa hylätä tanakkaa ja tervettä koulurakennusta, jossa opiskelijat ja opettajat viihtyvät.

Laurinollin mielestä perinteinen tyyli ei estä nykyaikaista opiskelua, pikemminkin päinvastoin.

– Oppimistulokset ovat maan kärkitasoa. Tietotekniikassa lyseo on valtakunnallinen edelläkävijä jo 90-luvulta. Kuvataiteessa ja historiassa talo sinänsä on oiva opiskeluympäristö. Oululla on käsissään aarre.

Teuvo Laurinolli kysyy, kenelle lyseorakennus kuuluu ja vastaa: - Nuorille!

Hänen mukaansa remontin kuluarvio ei ylitä normaalia tasoa, jos sitä vertaa vaikka Maikkulan kouluun.

– Lyseon peruskorjausta on lykätty jo liian monta kertaa. Nyt pitää laittaa toimeksi, Laurinolli vaatii.

Mitä mieltä olet Oulun lyseorakennuksen käytöstä tulevaisuudessa? Sopiiko se edelleen kouluksi? Miten Oulun historiallisella alueella Pokkitörmällä sijaitseva rakennus pitäisi korjata? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.