Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa Reserviupseeriliiton ehdotukseen, että armeijan kutsunnat tulisivat pakollisiksi myös naisille, millä halutaan lisätä asepalvelukseen vapaaehtoisesti osallistuvien naisten määrää.
Reserviläisliitto ehdottaa lisäksi, että Suomessa siirryttäisiin yleisen asevelvollisuuden ohella molempia sukupuolia koskevaan kansalaispalvelukseen. Sen voisivat suorittaa naiset, jotka eivät osallistu vapaaehtoiseen asepalvelukseen.
Pitääkö kutsunnat määrätä pakollisiksi myös naisille? Tarvitaanko naisia lisää maanpuolustukseen?
Ratkaisu äänin 3-2 ei tarvita naisille pakollisia kutsuntoja.
Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola ehdottaa, että kutsuntatilaisuus olisi yhden päivän tapahtuma jossa naiset saisivat tietoa puolustusjärjestelmästä ja puolustusvoimista. Hänen mielestä se houkuttelisi naisia hakeutumaan enemmän asepalvelukseen ja lisäisi maanpuolustustahtoa.
- Samalla koko ikäluokan naiset saisivat terveystarkastuksen kuten miehetkin nyt saavat. Naiset voisivat kuitenkin itse päättää menevätkö asepalvelukseen vai ei, Hakola sanoo.
Hakolan mielestä kansalaispalvelusmalli hyödyttäisi koko yhteiskuntaa, jossa opeteltaisiin taitoja poikkeusolojen varalle. Kansalaispalvelun voisi yhdistää myös opintoihin.
- Suomessa on naisissa käyttämätöntä voimavaraa kriisihallinnan hyväksi. Maanpuolustus on koko kansan asia.
Varusmiesliiton puheenjohtaja Juuso Kurttila toisi myös pakolliset kutsunnat naisille, mutta hänen mielestään kutsuntoja tulisi kehittää palvelemaan muunakin kuin asevelvollisuutta tukevana järjestelmänä.
- Nykyään vuosittain tehdään koko miesikäluokan kartoitus terveydentilasta, saatetaan nämä etsivän nuorisotyön piiriin ja ehkäistään syrjäytymistä. Naisten osuus ikäluokasta jää ilman vastaavanlaista kartoitusta. Mikäli nainen tahtoo suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen, tulee tämän itse maksaa terveystarkastus kutsuntoja varten. Nykymuotoisiin kutsuntoihin naisten mukaanottaminen palvelee jo näitä tarkoituksia, mutta kutsuntoja kehittäessä on muistettava sen potentiaali muuhunkin.
Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja, hallintonotaari Kaija Vesala ei kannata naisten pakollisia kutsuntoja.
- Vapaaehtoisuus riittää, ei kutsuntapakkoa ainakaan vielä.
Vesalan mukaan naiset ovat osallistuneet maanpuolustustyöhön aina ja nykyään naisten vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt kouluttavat toimimaan poikkeusoloissa. 1992 alkanut vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus on antanut naisille 25 vuotta koulutusta poikkeusolojen tehtäviin. Naisia on ollut rauhanturvatehtävissä 1991 lähtien. 1995 alkoi vapaaehtoinen asepalvelus. Naisten Valmiusliitto on kouluttanut 1998 lähtien naisia kaksi kertaa vuodessa Nasta-harjoituksissa arjen turvallisuuden tehtäviin.
- Naisia tarvitaan lisää, koulutusvaihtoehtoja on monia.
Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Sampo Puoskari ei myöskään muuttaisi kutsuntoja pakollisiksi naisille.
- Nykyisellä puolustusratkaisulla koulutetaan riittävästi henkilöitä sodan ajan joukkoihin ja reserviin, sillä yli 70 prosenttia kulloisestakin miespuolisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen. Naisia hakeutuu jo nyt vapaaehtoisesti varusmieskoulutukseen hyvin.
Puoskari kertoo, että maanpuolustusjärjestöt yrittävät koko ajan etsiä myös sijoittamattomalle ja koulutetulle reserville sopivia poikkeusolojen tehtäviä.
- Naisten hakeutumista vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön on kannustettava nykyistä enemmän, sillä osaavia ja innokkaita tekijöitä ei ole koskaan liikaa.
Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri Esa Noresvuo toteaa, että Suomessa koulutetaan liikaa ihmisiä maanpuolustuksen tarpeisiin.
- Armeijan käyneitä reserviläisikäisiä on noin 900 000 kun sodanajan vahvuus on alle kolmasosa tästä.
Noresvuon mielestä ihmisoikeusmyönteinen ja sukupuolisesti syrjimätön ratkaisu armeijajärjestelmän epätasa-arvon korjaamiseksi olisi pakkoon perustuvan asevelvollisuuden lakkauttaminen, ei laajentaminen.
Kansalaispalvelusmalli olisi hänen mukaansa mahdoton toteuttaa, sillä se rikkoisi kansainvälisiä pakkotyön kieltäviä ihmisoikeussopimuksia.
- Sotiin valmistautumisen sijasta on syytä suuntautua rauhan rakentamiseen.
Mitä mieltä olet naisten osallistumisesta asepalvelukseen? Pitääkö kutsunnat määrätä heille pakollisiksi? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.