Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa koululaisten vapauteen valita koulunsa. Koulut etenkin isoissa kaupungeissa valitsevat oppilaita erikoisluokilleen tai painotettuun opetukseen. Pystyvätkö kunnat ylläpitämään erityistarjontaa, kun samaan aikaan pitäisi leikata kuluja? Tuoko painotettu opetus Suomeen koulumarkkinat eliittikouluineen ja kahden kerroksen koululaitoksen 1970-luvulla luodun yhtenäiskoulun tilalle? Vai lisäävätkö erikoisluokat osaamista?
Ratkaisu: äänin 4-1 ei pidä.
– Erikoisluokille valitaan oppilaat valintakokeiden perusteella ja niiden tuloksiin vaikuttavat aina myös vanhempien koulutustausta ja taloudellinen tilanne. Tällainen koulutuksellista eriarvoisuutta lisäävä kehitys on erittäin huolestuttavaa nyt, kun eriarvoisuus yhteiskunnassa on muutenkin lisääntymässä, toteaa Erkki Aho, joka työskenteli kouluhallituksen pääjohtajana vuosina 1973-1991.
– Lukioiden osalta erikoistuminen on lähtökohtaisesti hyvä juttu: tulokset paranevat ja Suomi saa monipuolisempaa osaamista, kun opiskelijat saavat keskittyä itseään kiinnostaviin asioihin.
– Erikoislukiot mielletään usein eliittilukioiksi, vaikka ne tarjoavat esimerkiksi heikommin lukuaineissa menestyvälle mutta taiteellisesti lahjakkaille ympäristön, jossa lukion jaksaa suorittaa, Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Tatu Koivisto sanoo.
– En kannata lisääntyvää eriytymistä koulujen välillä enkä koulushoppailua, jota ei Oulussa juurikaan esiinny, Oulun kaupungin perusopetus- ja nuorisojohtaja Marjut Nurmivuori toteaa.
Pitääkö koulujen erikoistua Suomessa?
Ota kantaa kommentoimalla juttua.