Lauantain lehdessä Kalevan Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa korkeakoulujen pääsykokeisiin.
Ulkoa opettelua pääsykokeisiin, ja samalla abiturienttien kevään taakkaa halutaan vähentää Suomessa.
Valtion taloudellisen tutkimustoimiston VATT:n tutkijat esittävät, että korkeakoulupaikat jaettaisiin uudella tavalla yo-tutkinnon perustella. Lisäksi selvitettäisiin motivaatiota ja soveltuvuutta.
Tavoitteena on nuorten nopeampi siirtyminen korkeakouluihin ilman pänttäämistä.
Ratkaisu: äänin 3-2 ei pidä luopua pääsykokeista.
Koulutuspoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen lukiolaisten liitosta sanoo, että pääsykokeista ei pidä kokonaan luopua, mutta opiskelijavalintaa on syytä uudistaa.
– Ylioppilaskirjoitusten painoarvoa voidaan lisätä, koska arvosanojen vertailtavuutta on kehitetty viime vuosina ja lukion oppimäärän hallinta on hyvä pohja monessa hakukohteessa. Hakijan kannalta on tärkeää, että samalla puretaan ylioppilaskokeen uusimiseen liittyviä rajoituksia.
Tikkinen muistuttaa, että syksyllä järjestetään ensimmäinen sähköinen ylioppilaskoe.
– Milloin koittaa pääsykokeiden digiaika? Oulun yliopistoon haetaan satojen kilometrien päästä opiskelemaan–paikasta riippumaton sähköinen testaaminen voisi olla hakijoille tervetullut uudistus.
Ammattikoululaisten edunvalvojan SAKKI ry:n puheenjohtaja Jasmina Khabbal sanoo, että Suomi tarvitsee työelämän tarpeisiin vastaavia ammattilaisia enemmän kuin koskaan.
– Luopumalla korkeakoulujen pääsykokeista menetämme ainoan koko toisen asteen kattavan tasa-arvoisen arviointimetodin. Pääsykokeet ovat kaikessa epätäydellisyydessään toistaiseksi paras keino mitata alakohtaista soveltuvuutta ja motivaatiota. Valintaprosessia täytyy uudistaa jotta se palvelisivat tarkoitustaan paremmin, sillä tällä hetkellä se toimii jarruna sekä lukiolaiselle että amikselle.
Oulun kaupungin lukiokoulutuksen johtaja Pekka Fredriksson sanoo, että pelkästään ylioppilastutkinnon perusteella tehtävä valinta rajaa pois kokeessa alisuoriutuneet ja heikommin menestyneet opiskelijat.
– Kaikilla ylioppilailla tulee olla mahdollisuudet tavoitella korkeakouluopintoja. Lisäksi on aloja, joiden tietoja ja taitoja ei voida suoraan tutkinnossa mitata. Pääsykokeet mittaavat myös motivaatiota ja halua ponnistella tavoitteellisesti. Kokeita voidaan kehittää soveltavampaan suuntaan, jossa nostetaan esille kyky hallita aineistoa ja ymmärtää kokonaisuuksia. Pänttääminenkään ei aina liene pyrkijälle pahasta, jos sillä tavoite toteutetaan.
Fredrikssonin mielestä ensimmäisen korkeakoulupaikan suosiminen on epäonnistunut.
– Se on johtanut lieveilmiöihin, joissa iso määrä nuoria opiskelee heille sopimattomalla alalla tai keskeyttää. Myös joidenkin tieteenalojen opiskelijamäärät ovat pudonneet hälyttävästi ja paikat jäävät vajaatäytölle. Antaisin korkeakouluille mahdollisimman suuren vallan rekrytoinnissa ja lisää vastuuta opiskelijoiden ohjaamisessa.
Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä on valmis luopumaan pääsykokeista.
– Ennakkovalmistautumista ja ulkolukua edellyttävistä korkeakoulujen pääsykokeista voidaan luopua, jos samalla huolehditaan siitä, että soveltuvuutta ja motivaatiota voidaan edelleen mitata niillä aloilla, joilla se on tarpeen. Uudistuksessa on taattava myös ammatillista väylää kulkeville mahdollisuus pyrkiä korkeakouluun. Lisäksi toisen asteen opinto-ohjausta tulee kehittää, jotta jatko-opintomahdollisuuksista muodostuu parempi käsitys. Pulaa on jo nyt tekniikan ja luonnontieteen alojen hakijoista. Jatkossa tarvitaan entistä tiiviimpää korkeakoulujen ja toisen asteen yhteistyötä.
Myös tutkimusohjaaja Tuomas Pekkarinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskus VATT:sta sanoo, että pääsykokeista voitaisiin luopua, koska kokeet aiheuttavat hänen mielestään turhia kustannuksia hakijoille ja korkeakouluille.
– Ne viivästyttävät valmistumista sekä pakottavat taktikoimaan kohtuuttomasti. Ei ole vahvaa näyttöä siitä, että pääsykokeet valikoivat motivoituneimmat opiskelijat.
Pekkarisen mukaan pääsykokeet ovat myös ongelmallisia hakijoiden tasa-arvon kannalta, sillä ne ovat synnyttäneet maksullisten valmennuskurssien tarjonnan.
– Ylioppilaskoe mahdollistaa lukiolaisten vertailun tehokkaasti. Vastaavia mittareita voidaan kehittää ammatillisen koulutuksen puolelle. Mittareihin perustuva valinta on tehokkaampi ja kohtelee hakijoita reilummin.
Mitä mieltä olet korkeakoulun pääsykokeista? Tarvitaanko niitä vai pitäisikö korkeakouluin päästä ylioppilastutkinnon perusteella? Osallistu keskusteluun kommentoimalla tätä juttua tai Kalevan Facebook-sivuilla.