Pu­hee­nai­he: Pitääkö Jää­me­ren rata ra­ken­taa?

Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa ajatukseen rakentaa Lapin kautta Jäämerelle rautatie.

Tarvitaanko Jäämerelle johtavaa rautatietä?
Tarvitaanko Jäämerelle johtavaa rautatietä?
Kuva: Petri Hakkarainen

Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa ajatukseen rakentaa Lapin kautta Jäämerelle rautatie.

Rautatieyhteys Suomen Lapin kautta Norjan Kirkkoniemeen Barentsinmeren rannalle nousi jälleen esille, kun elinkeinoelämän järjestöjohtajat esittivät tiistaina (Kaleva 13.6./Mielipiteet) radan rakentamisen pikaista selvittämistä.

Kiinnostus arktisiin ja pohjoisiin alueisiin on lisääntynyt. Norjasta on viestittyä halua rakentaa Barentsimeren satama Kirkkoniemeen.

Mihin Jäämeren rataa tarvittaisiin?


Ratkaisu äänin 4-1 kyllä pitää rakentaa rata Jäämerelle.

Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi kertoo, että liikenneministeri Anne Berner on vastannut Norjan aloitteeseen Jäämeren yhteyden selvittämiseksi ja tähän työhön tulee Riipin mielestä ryhtyä pikimmiten.

- Samalla tulisi kytkeä yhteys vireillä olevaan Tallinnan tunnelihankkeeseen ja nostaa tämä kokonaisuus kansalliseksi tavoitteeksi Euroopan ydinkäytäväverkon kehittämisessä. Yhteydellä on laaja strateginen merkitys koko Euroopalle niin arktisen alueen logistisen ja taloudellisen kehityksen kuin huoltovarmuuden kannalta.

Mika Riipin mukaan Lapissa on jo aloitettu Rovaniemen ja Kirkkoniemen välisen ratayhteyden suunnittelu maakuntakaavoituksessa.

Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän kehittämispäällikkö Timo Lohi Sodankylästä sanoo, että uusi rata yhdistäisi Suomen ja Euroopan nykyistä tiiviimmin arktisen alueen kehitykseen.

- Se avaa pääsyn jäättömään syväsatamaan ja mahdollistaa uusien merireittien hyödyntämisen. Merikuljetukset itään ja länteen lyhenevät ja halpenevat. Elinkeinoelämän kilpailukyky ja huoltovarmuus paranevat. Norjalaisille avautuu Suomen kautta yhteys Venäjän rataverkostoon ja Kiinan silkkitiehen. Syntyy uusia ja vielä ennakoimattomia kehitysmahdollisuuksia, jotka tuovat maahamme investointeja ja työpaikkoja.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ei kannata Jäämeren rataa.

- Arktisen vetovoima vähenee ihmismäärän noustessa. Koillisväylällä ei kulje tarpeeksi tavaraa. Rata palvelee fossiili-, kaivos- ja metsäteollisuutta kiihdyttäen arktisen ilmaston lämpenemistä, Sanila-Aikio sanoo.

Hän uskoo, että rata loisi epävakautta, koska idässä ”tuskin katsotaan hyvällä Lapin halkaisevaa rataa”.

- Vaikutukset saamelaiseen kulttuuriin elinkeinoineen tulee arvioida, jolloin Suomi joutuu myöntämään, ettei hanke ole toteutettavissa ilman saamelaiskulttuurin edellytysten heikentämistä. On lyhytnäköistä tehdä saavutettavaksi ja käyttää luonnonvaroja mahdollisimman paljon. Ihmisluonnon ahneus on suurin uhka arktiselle alueelle, Tiina Sanila-Aikio toteaa.

Kansainvälisten asioiden vs. päällikkö Roman Gokkoev Pohjois-Pohjanmaan liitosta katsoo, että ratayhteys Suomen Lapin kautta Kirkkoniemeen on Suomelle ainoa vaihtoehto ”huoltovarmuuden” varmistamiseksi junakuljetuksissa.

- Suomen logistinen sijainti maailman kartalla on haasteellinen. Toisaalta sillä on keskeinen rooli, esimerkiksi Barentsin alueen liikenneyhteyksien solmukohtana ja toisaalta sen raja-alueiden kanssa on joko teknisiä tai hallinnollisia rajoitteita. Raiteiden puuttuminen tai eri leveys ei ole suurin este, kun tehdään pitkän aikavälin strategisia valintoja.

Vartiuksen kautta menevä oikorata Vienanmeren satamiin lopulta tuli valmiiksi, mutta sen käyttöönotto Suomen viennin kannalta voi olla Roman Gokkoevin mielestä ”pitemmässä kuusessa” kuin Tallinnan tunnelin rakentaminen.

- Venäjä ei myöskään jatkanut neuvotteluja Salla-Kantalahti-radasta. Pohjois-Ruotsin suunnalla kaivosyhtiön käsissä olevan malmiradan varaan ei myöskään voi laskea, vaikka ruotsalaiset jo kovasti suunnittelevat kaskoisraidetta Narvikiin, Gokkoev kertoo.

Hän siirtyy elokuussa kansainvälisen Barents-sihteeristön päällikkötehtäviin Kirkkoniemeen.

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas.) Suomussalmelta kannattaa raideyhteyttä Jäämerelle, mikäli se kyetään linkittämään Rail Baltican jatkoksi osana eurooppalaista liikenneverkkoa.

- Tavoitteenamme on saattaa pohjoinen ulottuvuus (Nordic dimension) osaksi TEN-T:tä (Euroopan laajuinen liikenneverkko). Se edellyttää meiltä laaja-alaista yhteistyötä Baltian ja pohjoismaiden kanssa, sekä uudenlaista ajattelua siitä millainen tämä rata voisi rakenteiltaan olla.

Merja Kyllönen väläyttää, että junayhteyden Lapin läpi ei tarvitse jyskyttää perinteisiä kiskoja.

- Rata voisi olla esimerkiksi Hyperloop-mallin (huippunopea putkiyhteys) edistäminen ja edelleen kehittely olemassa olevan raideverkoston jatkeena, perustuen liikenteen päästöjen vähentämiseen ja multimodaalisen liikennejärjestelmän kehittämiseen.

Mitä mieltä olet Jäämeren radasta? Tarvitaanko sellainen? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.