Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa Hailuotoon kaavailtuun pengertiehen ja siltayhteyteen.
Pengersilta Hailuotoon on askeleen lähempänä, kun Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi valitukset yhteyttä koskevasta kaavasta.
Hailuodon valtuusto hyväksyi joulukuussa 2014 äänin 14–3 yleiskaavan, johon sisältyy siltayhteys.
Lauttaliikenne maksaa noin 6 miljoonaa euroa vuodessa, sillan hinta olisi noin 65 miljoonaa euroa. Pitääkö Hailuotoon rakentaa pengersilta, ja mitä hyötyä siitä olisi?
Ratkaisu äänin 3-2 kyllä pitää.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mielestä lauttaliikenne on järkevää korvata kiinteällä yhteydellä.
Hänestä suunnitellut kaksi siltaa ja pengertie voidaan toteuttaa lauttayhteydestä säästyvillä rahoilla.
– Kiinteä yhteys tulee veronmaksajille lauttayhteyttä halvemmaksi. Samalla liikenteen palvelutaso paranee merkittävästi nykyisestä.
Berner näkee, että kiinteällä yhteydellä on alueen elinvoimaa ja elinkeinotoimintaa edistävä merkitys sekä positiivisia sosiaalisia vaikutuksia.
– Ympäristöselvitysten mukaisilla toimenpiteillä palvelutason paraneminen voidaan saavuttaa myös ympäristön näkökulmasta kestävällä tavalla.
Hailuodon kunnanjohtaja Tero Karinen arvioi kiinteä yhteyden tuovan suurta helpotusta työssäkäyvien perheiden arkeen.
– Nykyisellä yhteydellä mantereella työssäkäyvällä tai mantereelta Hailuotoon kulkevalla työpäivä on todella pitkä. Lisääntyvä vapaa-aika parantaa hyvinvointia.
Karisen mielestä silta luo edellytyksiä saaren väestömäärän maltilliselle kasvulle ja ikärakenteen muutokselle.
– Kansallismaisema ja arvokas kulttuuriympäristö kaipaa myös uutta väkeä sen säilyttämiseen ja edelleen kehittämiseen, Karinen sanoo.
Hän muistuttaa, että kaavan hyväksyminen on edellyttänyt viranomaisilta hyllymetreittäin erillisselvityksiä.
– Tuskin monta hanketta on viranomaistoimintana näin perusteellisesti selvitetty ja valmisteltu. Tämä on luettavissa myös hallinto-oikeuden päätöksestä. Periaatepäätös rakentamisesta olisi toivottava jo seuraavan valtion budjetin yhteydessä.
Suomen ensimmäinen ympäristöministeri Matti Ahde (sd.) ei kannattanut Hailuodon siltaa 1980-luvulla. Siltahanke hylättiin silloin.
– En ole perehtynyt nykyselvityksiin, mutta ei minun ole tarvinnut muuttaa yhtään ympäristöministeriyteni aikaista kantaa, ei esimerkiksi Oulujärven ylitystiestä tai Kollajan altaasta. Minulla oli ministerinä monta perustelua, miksi Hailuodon siltaa ei hyväksytty 1980-luvulla. Tärkeimmät olivat ekologisia. Kysyttiin kestääkö luonto yliliikenteen, jos kiinteä yhteys tehtäisiin Perämeren ainutlaatuiselle saarelle. Katsottiin, että pengertie muuttaa merivirtauksia. Nykyisistä merellisistä arvioista en tiedä, mutta ei kait pengertien ja sillan isot vaikutukset Hailuodon saareen ole mihinkään muuttuneet, Ahde toteaa.
Hailuodon luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Kaukonen muistuttaa, että Hailuoto on saari.
– Sellaisena se parhaiten säilyttää omaleimaisuutensa ja myös palvelunsa, kuten vähittäiskaupan. Saaristokunnan aseman ja samalla saaristokuntatuen menetyksen korvaaminen verotuloilla on spekulaatiota. Vaikutuksia itse Hailuotoon ei ole kunnolla tutkittu.
Kaukosen mielestä pengertien kannattavuuslaskelmat ovat epäuskottavia, koska lauttayhteyden vuosikustannuksista puolet on teoreettista autoilijan odotusajasta koituvaa ansionmenetystä.
– Vaikutukset luontoarvoihin ja ympäristön tilaan ovat kiinteästä yhteydestä kauttaaltaan kielteisiä. Näitä vaikutuksia ei ole otettu huomioon, kun on halu saada hanke etenemään.
Oulun ammattikorkeakoulun viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala kulkee Hailuodosta päivittäin töihin Ouluun.
– Kantani sillan rakentamiseen on kyllä ja ei. Muutin asumaan Hailuotoon pysyvästi tietoisena, että kuljen lautalla töihin päivittäin. Työmatkani kestävät 3 tuntia. Lauttamatkalla teen töitä, nukun, kudon luotolaisia, luen, valokuvaan, meikkaan, pidän yllä sosiaalisia suhteitani ja meditoin.
Haapala sanoo tuntevansa jäätien aikaan, että hän on ”vapaa ja riippumaton”.
– Ja onhan se aikamoinen kokemuskin. Samalla pohdin sillan etuja, lisääntyvää turvallisuuden tunnetta, koska palo- ja pelastusviranomaiset pääsevät paikalle nopeasti, ja työmatkani ajassa lyhenee.
Anne-Maria Haapalan mielestä pelkkä sillan rakentaminen ei kuitenkaan riitä, jos Hailuodosta halutaan tehdä vetovoimainen paikka.
Mitä mieltä olet yhteydestä Hailuotoon? Pitääkö saarelle rakentaa pengertie- ja siltayhteys, pengersilta? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.
