Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa huipputuloisiin.
Posti alentaa osan työntekijöidensä palkkoja. Yrityksen toimitusjohtaja puolestaan sai palkkaa, bonuksia ja kannustimia viime vuonna liki miljoona euroa.
Uusi kirja "Huipputuloiset – Suomen rikkain promille" (Vastapaino 2019) paljastaa, että veropolitiikka suosii varakkaita, mutta silti he ovat ärtyneitä Suomeen. Osa katsoo köyhyyden johtuvan laiskuudesta ja olevan ihmisten omaa syytään.
Onko varakas vähemmistö etääntynyt arjesta?
Ratkaisu äänin 3-2 varakkaat eivät ole vieraantuneet arjesta.
Huipputuloisista kirjan yhdessä professori Anu Kantolan kanssa tehnyt akatemiatutkija Hanna Kuusela toteaa, että varakkaat ovat hyvinkin lähellä suomalaisten arkea, sillä heidän näkemyksensä ja tekonsa vaikuttavat monen elämään.
– Tutkiessamme huipputuloisinta promillea selvisi, että vauraat osallistuvat aktiivisesti edunvalvontaan ja heillä on vahvoja näkemyksiä yhteiskunnasta.
Kuusela ei olisi niinkään huolissani siitä, onko varakkaiden arki erilaista kuin muiden, saati ovatko he hyviä tai huonoja ihmisiä.
– Kääntäisin katseen siihen, millaista politiikkaa he ajavat, millainen on heidän vaikutusvaltansa, ja miten heidän näkemyksensä ja valtansa valuvat politiikkaan, Kuusela huomauttaa.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mielestä suurin osa suomalaisista varakkaista ei ole sillä tavalla rikkaita, että he voisivat tai haluaisivat tehdä mitä vaan ja irtautua siten arjesta.
– He eivät myöskään ole mikään yksi samanmielinen ryhmä. Mielipiteitä on erilaisia varakkailla niin kuin muillakin, Romakkaniemi lisää.
Hän muistuttaa, että varakkaiden maksamilla veroilla kustannetaan iso osa suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta.
– Suomessa kaikkien lapset käyvät samoja kouluja, saavat samanlaisia wilma-merkintöjä, varakkaatkin vanhemmat päällystävät koulukirjoja ja leipovat mokkapaloja koulujen myyjäisiin. Ruuat ostetaan samoista marketeista ja apteekissa jonotetaan vuoronumero kädessä reseptilääkkeitä. Suomalaiset ovat siten samassa veneessä, Romakkaniemi sanoo.
Työttömien Keskusjärjestö ry:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski toteaa, että työttömän arki on niukkuuden talouden pyörittämistä. Silloin kuluu paljon energiaa perustarpeisiin, askareiden ja valintojen tekemiseen, joita Haapakosken mielestä varakas voi ulkoistaa muille.
– Tutkitusti niukkuus myös lamaannuttaa henkisesti, kun joutuu kieltäytymään haluamastaan usein.
Haapakosken mukaan yhteiskunta on työttömän paras tuki, jolloin palveluilla ja sosiaalietuuksilla voi tasapainottaa jonkin verran eroja.
– Syyllistäminen ei auta yhtään mitään. Varakkaan verkostoissa liikkuu isot rahat, mahdollisuudet ja hyvä tunnelma. Työttömän verkostot ja näköalat ovat usein kapeat, kun ei voi osallistua maksullisiin tapahtumiin muiden tavoin.
Ekonomisti, Mustread-julkaisun osakas ja strategi Heikki Pursiainen arvioi, että rikkaat ovat aina jossakin määrin etäällä köyhän arjesta.
– Yltäkylläisyyden keskellä on vaikea kuvitella miltä tuntuu, kun välttämättömyyksien hankkiminen tuottaa vaikeuksia.
Pursiaisen mielestä on toki rikkaita, jotka tästä huolimatta yrittävät asettua itseään köyhempien asemaan.
– Valitettavasti on myös paljon rikkaita, jotka eivät tee näin. He ajattelevat köyhien olevan syypäitä omaan köyhyyteensä. On vaikea sanoa, ovatko nämä ajatukset yleistyneet ja onko kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvanut. Luulen itse, että tällaista ajattelua on aina esiintynyt ja tulee aina esiintymään.
Kansanedustaja (kok.), ekonomisti Juhana Vartiainen pitää hullunkurisena sellaista ajatusta, että "jotkut" olisivat vieraantuneet "meistä muista".
– Me kaikki elelemme omissa maailmoissamme, jotka kohtaavat toisiaan osittain ja osittain eivät. Varakkaat ihmiset ymmärtävät joitakin asioita erinomaisesti ja toisia huonommin, mutta sama koskee vasemmistolaisia yhteiskuntatieteilijöitä.
Vartiaisen mukaan Suomi on kansainvälisessä vertailussa yhtenäiskulttuuri, jossa vallitsee huomattava yhteisymmärrys perusasioista.
– Sitä koettelee ikääntyminen, joka edellyttää isoja muutoksia julkistaloudessa ja sosiaaliturvassa, sekä digivetoinen globalisaatio, joka luo suuria taloudellisia mahdollisuuksia joillekuille. Kansainvälisen markkinatalouden lainalaisuudet eivät aina vastaa suomalaisten perinteisiä moraalikäsityksiä, Juhan Vartiainen toteaa.
Mitä mieltä olet suomalaisista hyvätuloisista? Onko varakas väestönosa etääntynyt muusta kansasta? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.
Kerro oma mielipiteesi jutun alla olevaan kommenttilaatikkoon tai Kalevan Facebook-profiilissa.