Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa tällä viikolla kantaa työn ja vapaa-ajan rajaan. Alkuviikosta julkaistun kyselytutkimuksen mukaan enemmistö 18–29-vuotiaista työssäkäyvistä suomalaisnuorista ei halua vastata työviesteihin vapaa-ajallaan. Työ- ja vapaa-ajan erottaminen on puhuttanut viime vuosina, kun työasiat ovat kulkeutuneet yhä helpommin kotiin älykännykän ja sähköpostin välityksellä. Onko työ tunkeutunut jo liikaa vapaa-ajalle?
Raadin ratkaisu äänin 4-1: työ on tunkeutunut liikaa vapaa-ajalle.
– Työskenneltyäni opetus- ja tutkimustehtävissä en ole kokenut työn häiritsevän vapaa-aikaani. Mikäli vapaa-ajalla tulee työhön liittyvä puhelu, on yleensä kyseessä erikoistapaus, kuten sairastuminen, mitä en koe vapaa-aikaa häiritseväksi, raadin ainoan ei-vastauksen antanut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Teemu Virtanen pohtii.
– Esimerkiksi kokeita voi tarkastaa myös työajan ulkopuolella, mutta se on oma valinta. Pääsääntöisesti työsähköposti ja -puhelin jäävät työpaikalle, eikä siviilipuhelimessa ole työhön liittyvän viestinnän ilmoitukset päällä.
– Erilaisissa luottamustehtävissä rajan vetäminen on haastavampaa, mikäli varsinaista virka- tai päivystysaikaa ei ole, Virtanen lisää.
– Kännykät, tietokoneet ja teknologia kuuluvat tänä päivänä sekä vapaa-aikaan että töihin. Helpottunut ja nopeutunut yhteydenpito ja ylipäätään tiedon saamisen nopeus ovat jo itseisarvo, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen toteaa.
– Esimerkiksi reklamointitilanteessa asiakas haluaa vastauksen heti. Viivyttely vastauksen antamisessa voi tulla someaikana kalliiksi, Kolehmainen havainnollistaa.
– Haasteellista ajankäyttö on erityisesti yrittäjille. Ei ole työaikaa. Asiat on hoidettava, kun tekemisen paikka on. Työntekijällä taas on oikeus vapaa-aikaan. On muistettava, että joustavuus töissä on molemminpuolista.
– Työaikaa voi käyttää helposti myös omien asioiden hoitoon. Työpaikoilla olisi syytä sopia yhdessä säännöt, miten vapaa-aika rauhoitetaan ja missä tilanteessa on mahdollista puolin ja toisin joustaa, Kolehmainen pohtii.
– Vapaa-aika on tarkoitettu työstä palautumiselle. Suurin osa ansiotyöstä tehdään yhä ”normaalina” työaikana työpaikalla, mutta vapaa-aikana töihin liittyvät yhteydenotot ovat yleistyneet jonkin verran. Tämä koskee erityisesti ylempiä toimihenkilöitä, Tampereen yliopiston sosiologian yliopistonlehtori Pasi Pyöriä kertoo.
– Älypuhelinten yleistyminen on mahdollisesti johtanut siihen, että työasioista viestitään vapaallakin. Tämä on huono uutinen, jos se nostaa työmurheet iholle. Se taas on hyvä uutinen, että enemmistö alle 30-vuotiaista ei halua vastata työviesteihin vapaalla, Pyöriä lisää.
– Akavan selvitysten mukaan nuoria huolestuttaa jaksaminen työelämässä, joten tulos ei yllätä. Työn läikkyminen vapaa-ajalle on asiantuntijoille valitettavan tuttu ilmiö ja se on arkipäiväistynyt siten, ettei sitä aina tunnisteta, Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko toteaa.
– Työn jatkuva muutos lisää entisestään työn ja vapaa-ajan rajaamisen hankaluutta. Laki säätää selvät rajat työnteon määrille ja jaksoille. Vastuu on työnantajilla, mutta myös työntekijöillä itsellään.
– Työn imu ja innostus, ajoittainen stressikin on hyvä asia, mutta työstä on myös palauduttava. Siihen vaikuttaa osaltaan työn läikkyminen. Kuormittumisen ja palautumattomuuden uhkana on uupumus, jopa työkyvyttömyys, siksi järkevistä työmääristä ja kognitiivisesta toimintakyvystä on huolehdittava, Savinko korostaa.
– Työ on työtä, sijoittui se vapaa-ajalle tai ennalta sovittuun työaikaan. Siksi työnantaja ei voi velvoittaa työntekijöitä olemaan käytettävissä vapaa-ajalla – tai siitä tulee maksaa korvausta, Palvelualojen ammattiliitto PAMin nuorisosihteeri Serveh Khalili linjaa.
– Tällaisissa tapauksissa työnantajan on huolehdittava myös asianmukaisista työvälineistä, kuten älypuhelin ja sovellukset, ja sovittava selkeät säännöt esimerkiksi WhatsAppin ryhmäkeskusteluihin, Khalili lisää.
– Työnantaja tai muu työyhteisö ei myöskään saa asettaa työntekijää epätasa-arvoiseen asemaan, mikäli hän ei halua olla tavoitettavissa työajan ulkopuolella.
Mitä mieltä olet työn ja vapaa-ajan rajaamisesta? Vastaa kommentoimalla tätä juttua. Voit keskustella asiasta myös Kalevan Facebookissa.