Pu­hee­nai­he: Onko Suomi muut­tu­nut tur­vat­to­mam­mak­si?

Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa Suomen turvallisuuteen.

Suomeen esitetään tiedustelulainsäädäntöä, jonka tavoitteena on parantaa yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta.
Suomeen esitetään tiedustelulainsäädäntöä, jonka tavoitteena on parantaa yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta.
Kuva: Mikael Rydenfelt

Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa Suomen turvallisuuteen. Kansallinen turvallisuus nousi otsikoihin siviilitiedustelua käsittelevän mietinnön myötä. Suomeen esitetään tiedustelulainsäädäntöä, jonka tavoitteena on parantaa yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta. Tällaisia ovat esimerkiksi terrorismi, vieraiden valtioiden Suomeen kohdistama vakoilu tai elintärkeän infrastruktuurin lamauttaminen.

Ratkaisu äänin 3-2: raatilaiset katsovat elämisen Suomessa muuttuneen turvattomammaksi.

Oulun kaupungin riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas painottaa turvallisuuden olevan yksilöille ennen kaikkea tunnekysymys.

 - Eläminen sinällään ei ole turvattomampaa kuin ennenkään. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat tekijät ovat muuttuneet merkittävästi. Kehittynyt tiedonvälitys ja ”lööppihakuisuus” tuovat tapahtumat globaalisti kaikkien tietoisuuteen nopeasti. Kaikkeen saatavilla olevaan tietoon tulee suhtautua kriittisemmin kuin ennen.

Suojelupoliisin viestintäpäällikön Jyri Rantalan mukaan turvallisuusympäristö on muuttunut.

 - Kansainvälisessä vertailussa Suomi on edelleen turvallinen maa. Kuitenkin myös Suomen turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut ennen näkemättömän nopeasti, ja esimerkiksi terroritekojen uhka on kohonnut Suomessa samaan tapaan kuin muuallakin Euroopassa. Esimerkit maailmalta puolestaan osoittavat, kuinka kauaskantoisia seurauksia uudenlaisilla, alati muotoaan muuttavilla hybridiuhilla voi olla.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio kertoo eurooppalaisen turvallisuusympäristön muuttuneen nopeasti lähialueiden kriisien, konfliktien ja kansainvälisen terrorismin seurauksena.

 - Suomen sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu aiempien lisäksi uuden tyyppisiä, entistä monimutkaisempia ja vaikeammin torjuttavia uhkia. Samaan aikaan vastakkainasettelu ja ääriliikkeet ovat maassamme vahvistuneet. Seurauksena on ollut sosiaalisen koheesion ja turvallisuuden tunteen heikentyminen. Viranomaisten tulee kehittää koko ajan uusia menetelmiä turvallisuusuhkien torjumiseen, yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Oulun poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta muistuttaa vihapuheen menneen pitkälle.

- Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista. Arki on melko rauhaisaa, mutta pinnan alla kytee. Jotkut haluaisivat erilaisen Suomen. Vihapuheet ja vastuuton sananvapaus ovat menneet kovin pitkälle. Puheesta on lyhyt matka tekemiseen. Toisaalta maahan laittomasti jäävät ulkomaalaiset voivat olla uhka. Yksittäiset sudet tai muuten radikalisoituneet ovat riski, joihin viranomaisten pitää varautua, varustautua ja kouluttautua.

Tekniikan tohtori ja kansanedustaja (vihr) Jyrki Kasvi muistuttaa Suomen olevan aiempaa turvallisempi.

- Tilastojen mukaan Suomi on itse asiassa aiempaa turvallisempi paikka elää. Tätä ei aina ole helppo huomata, sillä median huomio keskittyy onnettomuuksiin ja väkivaltarikoksiin. Vanhojen uhkien rinnalle on kuitenkin nousemassa uusia kyberrikollisuuden, pandemioiden ja terrorismin kaltaisia uhkakuvia, joihin Suomen on syytä varautua jo etukäteen.

Mitä mieltä olet turvallisuustilanteesta? Onko Suomi muuttunut turvattomammaksi? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

Ilmoita asiavirheestä