Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa Pohjois-Pohjanmaan vetovoimaan.
Pohjois-Pohjanmaa on vähiten houkutteleva maakunta Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan. Tutkimuksessa selvitettiin ihmisten halukkuutta asua eri alueilla Suomessa. Vähän vetovoimaa on myös Kymenlaaksolla ja Pohjanmaalla.
Vetovoimaisia maakuntia Uudenmaan ohella ovat Pirkanmaa, Keski-Suomi sekä Varsinais-Suomi.
Onko Pohjois-Pohjanmaa luotaantyöntävä? Puuttuko siltä vetovoimaa?
Ratkaisu äänin 5-0 ei ole.
Asiamies Antti Mykkänen Kunnallisalan kehittämissäätiöstä tarkentaa, että pääkaupunkiseudulla asuville Pohjois-Pohjanmaan maakunta on kolmen vähiten suosituimman joukossa.
– Mutta. Alle kolmekymppisten keskuudessa sijaluku 18 maakunnan joukossa on 7. Samoin on maaseudulla asuvien laita. Itä- ja pohjois-suomalaisten keskuudessa noustaan jo pronssille. Parhaimmat arviot antavat opiskelijat, akavalaiset ja hyvätuloiset.
Mykkäsen mukaan Keski-Suomi on ihmisten mielissä kaksi kertaa, Pirkanmaa kolme kertaa ja Uusimaa neljä kertaa vetovoisempi asuinalueena kuin Pohjois-Pohjanmaa.
– Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun seudulla on luontaisesti kuitenkin hyvä maine. Mielikuviin voi vaikuttaa parhaiten arjessa.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jussi Rämet huomauttaa, että Pohjois-Pohjanmaan väestö on nuorta ja koulutettua, talousalue kasvaa ja uudistuu.
– Oulun kaupunkiseutu nousee ICT:n ja muiden toimialojen murroksista määrätietoisesti. Uusia yrityksiä viriää ja ilmapiiri on kehitysmyönteinen. Kulttuuripöhinääkin meillä on. Perusasiat ovat siis hyvässä kunnossa ja hapessa.
Jussi Rämetin mielestä maineen kirkastaminen on jatkuvaa työtä ja sen on perustuttava tosiasioihin.
– Huijata tai oikaista ei saa. Tarvitaan vahvaa itsetuntoa ja tervettä pohjalaista uhoa. Nyt on koottava elinkeinoelämän, koulutuksen ja kehittäjien voimat yhteen ja nostettava menestystarinat esiin rohkeasti ja erottuvasti.
Kaupunginjohtaja Jouko Manninen Kuusamosta toteaa, että Oulun seudun ICT-toimialan rakennemuutos on varjostanut kuvaa.
– Mittavat työpaikkojen menetykset on nyt korvattu suurella määrällä pieniä yrityksiä. Jälleenrakennustyön tulokset leviävät hitaasti tietoisuuteen.
Mannisen mukaan Kuusamoon muuttaa nyt uusia asukkaita työn perässä.
– Matkailu elää vahvaa kasvun aikaa ja biotaloudessa on hienoja mahdollisuuksia. Avoinna oleviin työpaikkoihin on reilusti hakijoita. Työpaikkojen luomisen lisäksi tarvitsemme suvaitsevaa ja moniarvoista ilmapiiriä, Jouko Manninen sanoo.
Ylivieskan kaupunginjohtaja Terho Ojanperän mielestä maakunnan vetovoima voisi olla parempikin.
– Henkinen ilmapiiri Pohjois-Pohjanmaalla on sellainen, ettei omista vahvuuksista juuri sovi kertoa. Se on tuttu myös Ylivieskassa.
Ojanperä arvelee, että maakunnan ulkopuolelta alue näyttää hajanaiselta, ikään kuin Oulun ulkopuolella ei olisi mitään.
– Mutta onhan meillä yliopisto, Kuusamon ja Kalajoen matkailu, Raahen terästeollisuus, Ylivieskan kauppa jne. Olemme paljon muutakin kuin vain nuorten maakunta. Meidän tehtävä on kertoa se myös muille.
Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä sanoo, että vetovoiman eteen pitää tehdä töitä.
– Asuinpaikan valintaan vaikuttaa erityisesti työpaikka. Vetovoimaisimpia ovat maakunnat, joissa koetaan olevan mahdollisuuksia työllistyä. Kilpailu työntekijöistä kiristyy. Meillä ja Kainuussa on korkea työttömyys, mutta samalla pula osaajista. Pohjois-Pohjanmaalla tapahtuu luonnollista väestönlisäystä. On panostettava nuorten mahdollisuuteen työskennellä syntymämaakunnassaan, myös maaseudulla, jossa on vetovoimaisia asumisen, matkailun ja kakkosasumisen ympäristöjä. Meidän on oltava vetovoimainen myös arktisella alueella ja maahanmuuton näkökulmasta, Määttä luettelee.
Houkutteleeko Pohjois-Pohjanmaa asumaan tai muuttamaan uusia ihmisiä? Millainen maakunta Pohjois-Pohjanmaa on? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.