Pu­hee­nai­he: Onko pe­rus­tei­ta boi­ko­toi­da jal­ka­pal­lon MM-ki­so­ja?

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa jalkapallon MM-kisaboikottiin.

Urheilun pitäisi olla poliittisista ristiriidoista vapaata kansakuntien kohtaamista, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen muistuttaa. Venäjän räikeiden rikkomusten vuoksi valtionpäämiesten tulisi Pietikäisen mielestä kuitenkin olla osallistumatta jalkapallon MM-kisoihin.
Urheilun pitäisi olla poliittisista ristiriidoista vapaata kansakuntien kohtaamista, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen muistuttaa. Venäjän räikeiden rikkomusten vuoksi valtionpäämiesten tulisi Pietikäisen mielestä kuitenkin olla osallistumatta jalkapallon MM-kisoihin.
Kuva: Pekka Peura/Arkisto

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa jalkapallon MM-kisaboikottiin.

Puheet Venäjällä pian alkavien jalkapallon MM-kisojen boikotoinnista saivat vauhtia keväällä ex-kaksoisagentti Sergei Skripalin myrkyttämisen jälkeen. Aiemmin boikotti on yhdistetty muun muassa Venäjän toimiin Ukrainassa ja Krimin valtaukseen. Huhtikuussa ryhmä EU-parlamentaarikkoja vetosi EU-maiden hallituksiin, että nämä boikotoisivat kisoja. Onko kisojen boikotoimisella perusteita?

Raadin ratkaisu äänin 4-1: jalkapallon MM-kisojen boikotoinnille löytyy perusteita.

– Sinänsä kannatan kriittistä suhtautumista naapurimaamme toimintaan, mutta valitettavasti eläminen ihanneyhteiskunnassa on utopiaa. Venäjän toimiin olisi pitänyt puuttua aktiivisemmin jo siinä vaiheessa, kun kisat sinne annettiin, jalkapallovalmentaja Juha Malinen painottaa raadin ainoaa ei-vastausta.

– Hakumenettelyissä on paljastunut epäselvyyksiä ja samoihin aikoihin löytyi epämääräisyyksiä FIFA:n toimintatavoissa. Laaja puhdistus korruptoituneista virkamiehistä ei kuitenkaan ole saanut tehtyä tekemättömäksi. Boikotoinnin ottaminen nyt esille on pelkkää myöhäistä hurskastelua.

– Kisakoneisto on niin mittava, ettei sitä pystytä millään muotoa hidastamaan viime hetken boikottipuheilla. Parasta kaikille, myös Venäjälle, on viedä jalkapallojuhlat tyylikkäästi läpi. Uhkailu ja kiristys ei ole sivistynyt toimintatapa, Malinen näkee.

– Kyllä, ja samalla lailla löytyy perusteita jokaisen suuren urheilutapahtuman boikotoimiseen, tapahtuivat ne missä tahansa. Syynä voivat olla ihmisoikeusloukkaukset, ympäristöongelmat, korruptio tai jokin muu, Amnesty International Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson luettelee.

– Tärkeämpi kysymys on, onko boikotti tehokas tapa vaikuttaa. Jotta se olisi tehokas, sen pitäisi tarkoittaa osallistujien eli urheilijoiden poisjäämistä itselleen ehkä suurimmasta tapahtumasta koskaan, johon on harjoiteltu kymmeniä vuosia. Heille vaikea päätös, Johansson jatkaa.

– Hallitusten edustajien poisjäänti kisoista ei ole läheskään yhtä vaikuttavaa. Siksi Amnesty ei juuri koskaan kehota boikotointiin.

– Urheilua ei pidä politisoida, vaan urheilun pitäisi olla poliittisista ristiriidoista vapaata kansakuntien kohtaamista. Tästä syystä en kehota jalkapallojoukkueita boikotoimaan Venäjän MM-kisoja, vaikka ihmisoikeusrikkomuksia onkin ollut paljon, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok) linjaa.

Pietikäinen korostaa. että diplomatia ja keskustelusuhteet pitäisi aina ja kaikissa olosuhteissa pyrkiä viimeiseen saakka säilyttämään.

– Kuitenkin Venäjän räikeiden rikkomusten vuoksi valtioiden päämiesten mielestäni tulisi olla osallistumatta kisoihin. Molemmat, osallistuminen ja osallistumatta jättäminen, ovat selkeitä viestejä Venäjän johdolle, Pietikäinen lisää.

– Kansainväliset urheilujärjestöt ovat autonomisia arvokilpailuiden isäntämaan valinnassa. Valitettavasti ympäristökysymykset, ihmisoikeudet, sananvapaus, demokratia tai työntekijöiden oikeudet eivät ole painaneet kisaisäntiä valittaessa, kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) toteaa.

– En kannata urheilijaboikotteja. Arvokisat voi olla urheilijalle ainutkertainen tilaisuus, uran huippuhetki. Urheilujohtajien epäeettiset päätökset eivät saa sitä pilata, Arhinmäki jatkaa.

– Sen sijaan painetta pitää luoda poliittisilla boikoteilla tai demonstraatioilla. Urheiluministeri Sampo Terholle boikotointi on helppoa, koska Huuhkajat ei valitettavasti pelaa tälläkään kertaa MM-kisoissa, Arhinmäki lisää.

– Venäjän valtiojohdon viime vuosien toiminta, mutta myös FIFA:n korruptioskandaali tarjoavat perusteita MM-kisojen boikotoinnille, Turun yliopiston yliopistonlehtori, post-doc tutkija Pia Koivunen toteaa.

– Globaalit urheilutapahtumat eivät ole muusta yhteiskunnasta erillisiä saarekkeita, vaan ovat kytköksissä politiikkaan, talouteen ja ihmisoikeuksiin. Siksi ne eivät saisi toimia muusta yhteiskunnasta poikkeavilla säännöillä, Koivunen lisää.

– Talouspakotteista huolimatta Putinin Venäjä on tiiviimmin osa maailmantaloutta kuin Neuvostoliitto aikoinaan. Tämän vuoksi kisojen boikotointi on nyt huomattavasti vaikeampaa kuin esimerkiksi Moskovan olympialaisten kohdalla vuonna 1980.

Mitä mieltä olet boikotista? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

Ilmoita asiavirheestä