Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa pääsiäiseen ja sen perinteisiin.
Kristinuskon pääsiäisen on Jeesuksen ylösnousemuksen juhla. Nykyisin pääsiäiseen liitetään erilaisia heräävän keväisen luonnon vertauskuvia, kuten narsissit, rairuoho, keltaiset pääsiäistiput sekä hiirenkorvalle puhkeavat koivunoksat ja pajunkissat.
Muna tunnetaan hedelmällisyyden ja kasvun vertauskuvana. Myös monet ruoat, kuten pääsiäislammas liittyy pääsiäiseen. Millaiset perinteet kuuluvat pääsiäiseen?
Ratkaisu äänin 5-0 kyllä on merkitystä.
Oulun citymarttojen puheenjohtaja Hannele Kaikkonen kuvaa pääsiäistä joulun tavoin perheen kokoontumisen ajaksi.
- Sukupolvet saavat nauttia yhdessä olosta. Pääsiäispyhinä se on mahdollista, koska perheenjäsenet voivat asua kaukana toisistaan. Yhdessä oloon kuuluu yhteinen pääsiäisateria lampaineen ja mämmineen. Pääsiäiskoristeet ovat nekin perinteisiä; keltaisia tipuja, narsisseja, tulppaaneja sekä pajunkissoja.
Hannele Kaikkosen mukaan ohra on tullut rairuohon rinnalle.
- Lapsiperheissä askarrellaan yhdessä ja maalataan kananmunia. Pääsiäiseen saattaa kuulua myös pääsiäiskokko, jonka merkitys on muuttunut aikojen kuluessa.
Oulun ortodoksisen seurakunnan pappi Tuukka Rantanen sanoo, että Kristuksen kuolema, tuonelaan astuminen ja ylösnouseminen ovat kirkon elämän keskus.
- Ilman pääsiäistä ei olisi kristinuskoa, kristillistä kulttuuria eikä kristillisiä pääsiäisperinteitä. Monet symbolit ovat ikivanhoja mutta ajattomia, kuten pääsiäismuna. Se on päältäpäin kuollut ja kylmä, mutta kätkee sisäänsä elämän kuten Kristuksen kalliohauta.
Tuukka Rantanen muistuttaa, että ortodoksisen perinteen ydintä on rikas jumalanpalveluselämä, iloiset pääsiäisveisut ja -tervehdykset, yhteiset juhla-ateriat sekä pääsiäisen viettäminen 40 päivää eli aina helatorstaihin saakka.
Oulujoen evankelisluterilaisen seurakunnan pastori Ilkka Mäkinen pitää pääsiäistä kevään juhlana.
- Kristillisessä perinteessä se julistaa uutta elämää. Rairuoho on merkki alkavasta kasvusta. Kananmunan kuoren alla on piilossa elämän alku. Tällaiset vertaukset muistuttavat kristityille, että elämä voittaa. Herramme Jeesus on tehnyt jotain sellaista, joka muuttaa maailman ja joka lopulta johtaa Jumalan luokse.
Ilkka Mäkinen tietää, että uusia pääsiäisperinteitä myös syntyy tai tulee muualta.
- Kun asuimme Saksassa, teimme lapsille paikallisen tavan mukaan pääsiäispesiä, pieniä herkkukoreja. Juhlan aamuna pääsiäispesiä etsivät lapset vertautuvat Jumalan lahjojen löytäjiin.
Arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta Helsingistä toteaa, että ”jos joulu on tuike lapsen silmässä, niin pääsiäinen on sulan maan tuoksu”.
- Arjen ja juhlan vaihtelu tekee hyvää, vuodenaikojen vaihtelun lisäksi. Kalenterissa pääsiäinen on jännittävästi paikkaansa vaihteleva, mutta aina ruhtinaallisen pitkä viikonloppu. Voi lähteä katsastamaan mökkiään tai käydä kotikonnuilla muistelemassa vanhoja pääsiäisiä. Vaikkei kuuluisi kirkkoonkaan, voi seurata hiljaisen viikon draaman kaarta ja nauttia hengellisestä tarjonnasta. Pääsiäistä ei tarvitse paeta, ja tunnelmaan pääsee vaikka mämmituokkosella, tekemättä erityisesti mitään. Pääsiäisen ansiosta on myös laskiaispullat, hauskat virpojat, vapaapäivä helatorstaina ja heila helluntaina.
Skepsis ry:n Oulun alueyhteyshenkilö Jouko Salo sanoo, että pääsiäinen ja muutkin uskonnollisina pidetyt perinteet voivat olla merkityksellisiä myös uskonnottomalle.
- Ne ovat osa pitkää kulttuuriperintöämme, joka kulkee kanssamme jossakin muodossa, halusimme tai emme.
Salon mielestä pääsiäinen koostuu monista kulttuurisista kerrostumista, ja mukana on pakanallisiakin elementtejä, nykyään yhä enemmän myös ”kulutusyhteiskunnan hedonistisia piirteitä”.
- Kun ahtaimman uskonnollisen yhtenäiskulttuurin ote on nyt ainakin toistaiseksi hieman hellittänyt, kukin voi poimia rikkaasta perinteestä haluamansa hengellisen tai sekulaarin sisällön. Moniarvoista pääsiäistä!
Mitä mieltä olet pääsiäisestä? Kuuluuko pääsiäiseen perinteitä, joita mielestäsi pitää noudattaa? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.