Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa Oulun vetovoimaan.
Kaupunginhallituksen uusi puheenjohtaja Kyösti Oikarinen (kesk) on esittänyt, että Oulun edunvalvontaa pitää parantaa nykyisestään eri tahojen yhteistyöllä varsinkin pääkaupunkiseudulla.
Kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki on huomauttanut, että Oulu vetää heikosti esimerkiksi Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä.
Mitkä ovat Oulun seudun vahvuudet? Pärjääkö Oulu pohjoiselle maineellaan? Miten Oulun seutu saisi valtakunnallisesti tai kansainvälisesti uutta vetovoimaa?
Ratkaisu äänin 4-1, että Oululla ei ole liian heikko vetovoima.
Arktisen alueen historian professori Maria Lähteenmäki Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että Oululla on ollut edellytykset nousta semi-arktisen maailman vetovoimaisimmaksi keskukseksi.
– Sekä alueen maantiede, talous että historia puhuvat sen puolesta: se sijaitsee 65. pohjoisella leveysasteella, se on perustettu arktiseksi satamakaupungiksi jo 1600-luvulla, saanut harjoitella ulkomaankauppaa lähes kolmesataa vuotta, ja sillä on ollut käytettävissään monipuolisia luonnonvaroja ja korkeaa koulutusta.
Lähteenmäen mielestä Oulu ei ole kuitenkaan nykyään niin vetovoimainen kuin sen soisi olevan, koska kaupunki on yrittänyt profiloitua väärään suuntaan.
– Sen sijaan, että Oulu olisi hyödyntänyt tehokkaasti väistämättömästi ulos tunkevaa pohjoista luonnettaan, se on yrittänyt olla itämeripiiriläinen eli asettua Helsingin ja Turun mukavuusalueille. Tässä asetelmassa se on jäänyt auttamattomasti varjoon. Peli ei kuitenkaan ole menetetty, mistä on ollut viime vuosina osoituksena Oulun aktiivinen rooli Suomen arktisen strategian toteuttajana. Oulun tie on Pohjoinen tie, Helsingissä itse asuva Lähteenmäki sanoo.
Kalevan ex-päätoimittaja ja valtioneuvoston ex-viestintäjohtaja, nykyinen viestintäyrittäjä Markku Mantila kertoo, että etelässä nostetaan hattua Oulun kyvylle toipua Nokian romahduksesta.
– Kahteen kuitenkin kiinnittäisin huomiota: liikenneyhteyksiin ja kaupungin taloudenpitoon. Oulun vetovoima on kärjistäen juuri niin suuri kuin on sinne lähtevien lentojen määrä Helsingistä päivittäin. Kaupungin velkaantuminen on saatava hallintaan ripeästi. Liikaa velkaantuva kaupunki ei kykene ajan mittaan järjestämään tarpeeksi tasokkaita palveluita kasvavalle väestölleen, mikä kääntyy väistämättä vetovoimaa vähentäväksi tekijäksi.
Teknillisen tiedekunnan dekaani Oulun yliopistosta, Suomen Akatemian hallituksen jäsen Riitta Keiski kertoo, että Oulu on ainoa suomalainen maailman 13 tunnistetusta älyvyöhykkeestä.
– Meillä on laadukasta, uudistuvaa ja vaikuttavaa osaamista ja laajat yhteistyösuhteet. Monitieteellisessä yliopistossamme on tunnustettua tulevaisuutta rakentavaa osaamista. Meillä tiedeyhteisö, kaupunki, yritykset, yhteisöt ja päättäjät toimivat yhteistyössä, olemme valmiita tiedon jakamiseen. Toimintamme on dynaamista ja mahdollisuuksia luovaa.
Keiskin mielestä oululaisten täytyy tärkeillä foorumeilla toimia yhdessä, mikä takaa kuulluksi tulemisen.
– Voimavaroja tulee kohdentaa yhteisöllisyyttä tukevaa sekä liikkuvuutta ja näkyvyyttä edistäviin kohteisiin. Arktisen yhteistyön veturina erotumme ja nostamme profiiliamme maailmalla.
Strategiapäällikkö Markus Pauni Suomen Kuntaliitosta toteaa, että visio Oulusta pohjoisen Skandinavian pääkaupunkina oli hyvä ja rohkea veto.
– Rima asetettiin korkealle ja visiossa ylitettiin poikkeuksellisesti myös kansallisvaltioiden rajat.
Paunin mielestä viiden kunnan liitos vuonna 2013 tarjosi hyvät edellytykset elinkeinojen monipuolistamiseen Nokian jälkimainingeissa.
– Samalla Oulu on noussut tiukasti Suomen kuuden suurimman kaupungin ydinjoukkoon, joilla on erityinen kansallinen painoarvo. Suomi tarvitsee jatkossakin Oulua ja sen pohjoista ulottuvuutta. Kehityksen kärjessä pysyminen vaatii toki Oulultakin jatkuvaa uudistumista.
Keskuskauppakamarin elinkeinopoliittisen edunvalvonnan johtaja Johanna Sipola mainitsee, että Oulu on erinomainen esimerkki siitä, miten kaupunki voi nousta kriisistä toteuttamalla rakennemuutoksen, joka luo uusia työpaikkoja ja kasvua.
– Oulu on onnistunut säilyttämään ja jopa vahvistamaan asemaansa johtavana ICT-keskuksena. Kaupunki on Pohjois-Suomen kasvukeskus, joka tarjoaa erinomaiset koulutus- ja tutkimusmahdollisuudet.
Sipolan mukaan Oulu on hyvin saavutettavissa, sillä esimerkiksi Oulun lentokenttä on Suomen toiseksi vilkkain ja muutkin liikenneyhteydet ovat hyvät.
– Matkailun kannalta Oulusta puuttuu yksi ylivoimainen kohde. Mutta ilman sitäkin, Oulun imagoa olisi mahdollista vahvistaa panostuksilla markkinointiin.
Mitä mieltä olet Oulun vetävyydestä? Miten Oulun houkuttelevuutta voitaisiin lisätä? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.