Lauantain lehdessä Kalevan kokoama Lauantaikäräjät-raati ottaa kantaa luottamukseen poliisiin.
Jari Aarnion toimet Helsingin huumepoliisin päällikkönä paljastuivat rikollisiksi. Aarnio toimi laajoin valtuuksin lähellä rikollisia ja siirtyi osaksi heitä. Muu poliisijohto ei valvonut saatikka puuttunut hänen tekemisiinsä.
Aika ajoin poliiseja tuomitaan rikoksista. Pari vuotta sitten liki parikymmentä poliisia sai sakkoja Mika Myllylän kuolinsyyn laittomasta urkinnasta.
Ratkaisu äänin 5-0 ei ole muuttunut.
Oulun poliisipäällikkö Sauli Kuha pitää Aarnion tapausta yksittäisen helsinkiläisen poliisin tahallaan tekemien rikosten kokonaisuutena, josta on tuomittu maksimirangaistukset.
– Mediassa asian mittakaava on saatu valtakunnalliseksi, Kuha sanoo.
Hän huomauttaa, että Suomen poliisi saa edelleen tutkimuksissa korkeimmat kansalaisarviot luotettuna instituutiona.
– Kansalaiset ovat voineet muun muassa Myllylä-tapauksen yhteydessä huomata, että vanha sanonta ”Korppi ei korpin silmää noki”, ei ehkä pidäkään paikkaansa. Poliisin henkilöstöllä on edelleen korkea työetiikka ja halu tehdä virkatehtävät laillisesti ja oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti.
Hyvinvointi- ja yhteistyönjohtaja Anne Mustakangas-Mäkelä Vuolle Setlementistä kertoo, että poliisi ohjaa kiitettävästi rikos-, riita- ja väkivaltatilanteissa uhreja, tekijöitä sekä omaisia Vuolle Setlementin tukimuotojen piiriin. Rikosuhripäivystys tukee rikoksen uhria ja tarjoaa tarvittaessa tukihenkilön uhrin tai uhrin omaisten avuksi rikosprosessin eri vaiheisiin. Sovittelutoiminnassa sovitteluohjaajat ja vapaaehtoiset sovittelevat riitoja tai pienempi rikoksia, myös lähisuhdeväkivallan tekoja harkitusti.
– Työntekijämme ja vapaaehtoisemme ovat huolissaan poliisin resursseista. Valvonnan haasteet ovat todellisia niin viranomaispuolella kuin yritys- tai yhdistyselämässäkin. Me kansalaiset ja yhdistystoimijat olemme osaltamme yhteiskunnan valvovia silmiä, viranomaisvalvonnan lisäksi. Tuomme epäkohdat tarvittaessa esille, Mustakangas-Mäkelä sanoo.
Oululainen juristi Kari Eriksson on toiminut usein rikollisiksi todettujen asianajajana oikeussaleissa. Hänen mielestä Aarnion tapaus osoittaa, että suomalainen oikeusjärjestelmä toimii.
– Tutkinta ja oikeudenkäynnit ovat kohdistuneet korkeassa asemassa olevaan poliisiviranomaiseen, ja aloite tutkintaan on lähtenyt poliisilta itseltään. Tapaus opettaa, että myös poliisin erikoisyksikköjen, kuten huumepoliisin, tulee toimia rehellisesti ja lakia noudattaen, Eriksson toteaa.
– Aarnion tapauksessa minua mietityttää eniten se, minkälaisia sopimuksia hän on vuosien aikana alamaailman kanssa tehnyt ja moniko syytön on hänen toimiensa vuoksi saanut tuomion.
Asianajaja Katri Mäkinen Oulusta pitää Aarnion toimia poikkeuksellisena yksittäistapauksena, jonka perusteella ei voi arvioida koko poliisikunnan luotettavuutta.
– Lähtökohta on se, että poliisin toimintaan pitää voida luottaa. Toisaalta kaikkeen viranomaisten toimintaan ja myös poliisin toimiin täytyy suhtautua kriittisesti ja epäasialliseen menettelyyn ja epäselvyyksiin pitää uskaltaa puuttua rohkeasti.
Mäkinen huomauttaa, että kaikkiin ammattikuntiin mahtuu epärehellisesti käyttäytyviä ihmisiä, jotka voivat syyllistyä rikoksiin.
– Ammatti tai jokin instituutio sinällään ei tee kenestäkään ihmisestä toista luotettavampaa.
Rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta sanoo luottavansa poliisiin, vaikka laajaa julkisuutta saaneet rikosjutut ovat hänen mielestään saaneet aikaan rumia tahroja poliisin julkiseen kuvaan. Ne ovat kuitenkin yksittäistapauksia poliisitoiminnan koko laajuudessa.
– Luottamuksen keskeiset edellytykset ovat muun muassa korkeatasoinen koulutus ja poliisin keskeinen tehtävä oikeusturvan takaajana. Luottamus, vastuu ja valvonta muodostavat kehän. Jotta voimme luottaa poliisiin, meidän on luotettava siihen, että poliisille annettua valtaa käytetään asianmukaisesti. Vallankäyttöä on kuitenkin valvottava riittävästi, Jussi Tapani toteaa.
Mitä mieltä olet poliisista? Voiko poliisin luottaa Suomessa? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.